REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Se on männy yöksi

Männy yöksi = kadonnut lopullisesti
Hävöksissä = hävinnyt, hukassa
Raekota = järjestää asunnossa olevat tavarat paikoilleen ja heittää turhat pois
Nuin = niin

En tiedä, johtuuko iästä vai mistä, mutta tunnun hukkaavan nykyisin yhä useammin tavaroita, jopa tärkeitä papereita tai esineitä. Kun olen koko ikäni ollut varsinainen kontrollifriikki ja iän myötä tullut yhä niuhommaksi, en sietäisi millään, etteivät esineet löydy heti.

Vaikka kuinka olisi kiire, etsin kadonnutta tavaraa hiki päässä. Joskus tavara löytyy myöhemmin ihan tavallisesta paikasta, mutta silloin tällöin käy myös niin, että pakko todeta, että kyllä se on männy yöksi.

Jos ilmausta ei tunne entuudestaan, saattaa kuulija ihmetellä, että miten niin yöksi, että huomennako sitten löytyy?

Ei, vaan se, mikä on männy yöksi, on mennyt lopullisesti hävöksiin eli hukkaan eikä löydy koskaan.


Myös joku eläin ja ehkäpä ihminenkin voi

männä / mennä yöksi

, eikä niidenkään odoteta enää ilmaantuvan. Esimerkiksi kissa tai koira voi kadota ja jäädä sille tielleen.

Jos joku tavara on hävöksissä, saattaa olla hyvinkin kyse myös siitä, ettei asuntoa ole raekottu aikoihin. Kun tavaransa ja paperinsa jaksaa käydä läpi ja järjestellä paikoilleen, saattaa moni hukassa ollut esine löytyäkin.

Raekkoaminen on siis eräänlaista siivoamista. Ei kuitenkaan luutuamista tai edes lakaisemista tai imurointia vaan puhtaasti järjestämistä. Raekotessa heitetään siis turhat romppeet menemään ja järjestetään tarvittavat niille kuuluviin paikkoihin ja varastoon sekä levällään olevat vaatteet pyykkiin tai kaappiin.

Jos eis joskus malttasit raekota nuita (siis noita) paekkoja, nii oesi palijom mukavamman näköstä.

Nuita-sana vaatii selittämistä. Nuo-pronominin monikkomuodot ovat näet kainuussa nui- eivätkä noi-vartaloisia. Nuillako käsillä arvelit vielä näprätä? Nuista pellosta ei lähem mittää. Ei niillä kun nuilla. Nuista puolin.

Tästä päästään kainuulaisille perityypilliseen sanaan nuin. Siis mikä ihmeen nuin? No nuin niin kuin niin.

Ei se nuim mee, sanoo kainuulainen, kun toinen tekee tai sanoo jotain väärin. Vastaavasti hyväksyntää ilmaistaan tokaisulla: Nuin! Hämmästyksen ja päivittelynkin ilmaisemiseen sana sopii: No nuin! Ja mitteepä seorroovaksi arvelit tehä. Jaa, oeskkoon tuo nuink(k)aa? Nui(n) sitä pittää. Nui ikkää, (mikä ei siis tarkoita samaa kuin yleiskielen niin ikään, vaan että sillä lailla)

Nasakka nuin on yksi kainuulaisen puheeseen visuimmin juurtuneita: niin on nuin vielä sellaistenkin entisten kainuulaisten kielessä, joilta murre on muuten kadonnut: Ae nuinko? Oesit heti sanonu.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »