REFRRER:path /

Luonto

Luonto-aiheessa kerromme luontoon liittyvistä asioista monipuolisesti. Kainuun luonnonmaisemaa värittävät metsät, vesistöt, vaarat ja suot. Metsistämme löytyy valtava määrä erilaisia luonnonantimia, kuten marjoja, riistaa ja kalaa. Kainuulaiseen luontoon kuuluvat oleellisesti myös suurpedot.

« »

Some antaa vinkkejä metsämarjojen kypsymisestä

Mustikan sesonki käynnistynyt etelässä, hillakin jo paikoin kypsää.

Hillasato kypsynee Kainuussa poimittavaksi alkavalla viikolla.

STT, Pertti Mattila

Suomen metsämarjojen poimijat ovat hekin valjastaneet sosiaalisen median avukseen. Facebookissa toimii Marjastus-nimellä ryhmä, jossa poimijat antavat vinkkejä marjojen kypsymistahdista eri puolilla Suomea.

Viime päivinä sivustolla on muun muassa kerrottu, että Lapin Tervolan soilta on jo kerätty kypsää ja hyvälaatuista hillaa. Pohjoisempana napapiirin korkeudella hillojen sen sijaan arvioidaan olevan kypsiä noin viikon kuluttua.

Hillakaupan odotettiin alkavan tänä viikonvaihteena.

Kiuruveden seudulla hillan makuun päästäneen noin viikon kuluttua. Myös Pohjois-Karjalassa ja Ylä-Kainuussa Puolangalla hillasatoa kannattaa etsiä vasta alkavalla viikolla.


Hyrynsalmella heinäkuun pakkaset näyttäisivät verottaneen lakkasatoa.

Suu sinisenä Sipoonkorvessa

Mustikan sesongin kerrotaan jo alkaneen etelässä Sipoonkorven kansallispuistossa. Samoin Helsingissä on päästy poimimaan kypsiä mustikoita.

Pirkanmaan Sastamalan seudulla mustikkapensaissa on sen sijaan yhä runsaasti raakileita. Niin ikään Oulun seudulla mustikan kypsymiseen voi mennä vielä viikko tai ylikin.

Kymenlaaksossa mustikkasadosta odotellaan kohtalaista. Sen sijaan Itä-Hämeessä mustikan satonäkymiä ei tohdittu kehua.

Tornion korkeudella ensimmäiset ahomansikat alkavat olla kypsiä.

Marjastus-ryhmässä julkaistiin äskettäin myös viesti siitä, että yrityksille hilloja poimivat ulkomaalaiset olivat poimineet Tervolassa marjoja raakileina ja varsineen. Katkaistuun varteen ei kasva vastedes hilloja.

Luonnonvarakeskus (Luke) on alkanut kehittää marjahavaintojen joukkoistamista yhdessä 4H-liiton kanssa. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä jokaisella suomalaisella on mahdollisuus osallistua luonnonmarjojen satotiedon keruuseen.

– Suomessa on lähes kolme miljoonaa marjanpoimijaa. Kattavaan seurantaverkostoon riittää hyvinkin pieni osa tästä joukosta, linjaa Luken erikoistutkija Rainer Peltola.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »