REFRRER:path /

Sotaveteraanien perinnölle jatkajia

Sotaveteraanijärjestöt muuttuvat perinnejärjestöiksi vuoteen 2020 mennessä.

Niko Saarela
Ravintola Wanhalla Kerholla järjestetyssä sotaveteraanipiirin vuosikokouksessa Juhani Mantsisen järjestelyehdotukset pantiin täytäntöön. Kainuun veteraanijärjestöt tapaavat toisensa vielä tämän kevään aikana.

Niko Saarela

Veteraanijärjestöjen aika Suomessa on tulossa tiensä päähän ja siirtymävaihe kohti perinnejärjestöjä on täydessä vauhdissa.

Tämä kävi selvästi ilmi Kainuun Sotaveteraanipiirin vuosikokouksessa kajaanissa tiistaina. Asian nosti esiin veteraanijärjestöjen jatkon Kainuun yhdysmies Juhani Mantsinen.

Perinnejärjestöihin siirtymisen on määrä tapahtua vuonna 2020. Järjestelmän tavoitteena on uusin voimavaroin varjella vuosien 1939–1945 sotien veteraanien perintöä.


Suomeen on tulossa yhteensä 59 perinneyhdistystä, joista Kainuu niputetaan kokonaisuudessaan yhden alle. Tavoitteena on luoda maakunnasta kaikki sotaveteraanit kokoava yhdistys.

– Kainuussa tilanne on hyvä. Eri veteraanijärjestöjen kyky istua saman pöydän ääreen neuvottelemaan on paljon parempi, kuin monin paikoin Etelä-Suomessa, Mantsinen toteaa tyytyväisenä.

– Tässä ei olla pilaamassa veteraaniyhdistysten hyvää työtä, vaan yhdistämässä eri vaikuttajia yhteisen ajatuksen alle. Onneksemme meillä on paljon toimijoita, kuten Martat ja pitäjäseurat, joiden mukanaolo tulee myös olemaan tärkeää.

Kainuussa perinnejärjestöaikaan siirtymisen järjestelyissä Mantsinen siirtyi juuri Kajaanin Sotaveteraanit ry:n puoleen.

– Heillä on kyky järjestelyihin ja budjetti tämän asian käynnistämiseen Kainuussa.

Suomen Sotaveteraaniliiton mukaan Suomessa oli vuonna 2016 vielä noin 22 000 veteraania, joiden keski-ikä on kivunnut jo miltei 92 vuoteen. Vuoteen 2020 ja täten perinnejärjestöihin siirtymiseen mennessä veteraaneja arvioidaan olevan enää 6500 ja vuoden 2025 loppuun mennessä noin 1200.

– Vastuu sotaveteraanien perinteiden vaalimisesta on siirtymässä muiden käsiin. Veteraanien määrässä on luvassa valtava syöksykierre, Mantsinen toteaa vakavana.

– Sotien muistomerkit, historiikit ja taistelupaikat on säilytettävä ja vastuu sota-ajan historian ylläpitämisestä täytyy kulkea eteenpäin. Jonkun täytyy pitää huoli, etteivät patsaamme pilaannu.

Kainuulaisille erityisen tärkeäksi sotien aikaiseksi ylläpitokohteeksi Mantsinen mainitsee myös Raatteen tien.

Mantsisen rooli veteraanijärjestöistä perinnejärjestöihin siirtymisessä on olla puolueeton, eri järjestöjä yhteen sitova henkilö Kainuussa.

Kainuun sotaveteraaniliittojen tarkoitus on istua saman pöydän ääreen vielä tämän kevään aikana. Mantsisen mukaan tulevalle järjestelmälle on olemassa jo mallisäännöt pohjana, joten tyhjää paperia ei kenenkään tarvitse valmisteluvaiheessa tuijottaa.

Perinnejärjestöihin siirtymällä yksinkertaistetaan myös huomattavasti sotaveteraanien järjestöjen rakenteita. Uudistuksen myötä piiritasot jäävät kokonaan pois.

– Toiminnan ei tarvitse jatkua muutaman vuoden päästä enää nykyisessä laajuudessa. Perinnejärjestöjen myötä kuvio yksinkertaistuu huomattavasti, Mantsinen täydentää.

Vuonna 1978 perustettu Kainuun Sotaveteraanipiiri osallistuu tänä vuonna myös satavuotiaan Suomen juhlallisuuksiin. Kainuussakin sotaveteraaneille jaetaan kevään aikana Villasukat veteraaneille -kampanjan tuottamia sukkia.

Maanantaina Kajaanissa vietettiin talvisodan päättymisen 77-vuotispäivää, jotka olivat myös osa Suomi100-juhlallisuuksia.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti