REFRRER:path /

Presidentivaalit 2018

Presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Mikäli joku ehdokkaista saa jo tässä (ensimmäisessä) vaalissa yli puolet annetuista äänistä, tulee hän valituksi presidentiksi. Jos näin ei käy, toimitetaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina toinen vaali kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Toisessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan presidentiksi.

« »

Suomea hivutetaan keskusteluitta Natoon Kyllönen näkee uhkia jopa EU:n puolustusyhteistyössä

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen on ainoa tähän mennessä nimetty presidenttiehdokas, joka vastustaa Suomen Nato-yhteyksien tiivistämistä.

Aki Taponen

Helsinki Lännen Media

Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan Merja Kyllösen mielestä Suomea hivutetaan Natoon ilman, että siitä käydään edes keskustelua.

– Jos kansan enemmistö on sitä mieltä, ettei Nato ole Suomen ratkaisu, myös poliittisten toimijoiden olisi pystyttävä toimimaan siihen suuntaan.

– Nyt kansalaisten selän takana puuhastellaan asioita, joita kansalaiset eivät halua, Kyllönen lataa.

Tästä kertoo hänen mielestä esimerkiksi se, ettei isäntämaasopimusta Naton kanssa tuotu eduskunnan ratkaistavaksi toisin kuin Ruotsissa.


– EU on voittanut rauhan Nobelin maailman suurimpana rauhan projektina. Nyt siitäkin ollaan tekemässä maailman suurinta militaariprojektia, hän viittaa 23 EU-maan sopimaan pysyvään rakenteelliseen puolustusyhteistyöhön.

Kaikki tapahtuu Kyllösen mukaan ilman, että Suomessa kunnolla keskustellaan, mihin tällainen sopimus meitä sitoo ja johdattaa.

– Miksei suoraan sanota, että halutaan kaikki EU-maat Naton jäseniksi? Tämähän siinä on taustalla.

”Haavisto mielellään syleilee Natoa”

Kyllönen yrittää saada äänestäjät puolelleen puhumalla suoraan. Hän sanoo, että Pekka Haaviston (vihr.) tappioksi kääntyi viime presidentinvaalien toisella kierroksella se, että tämä oli liian diplomaattinen ja kiltti.

– Minulla ei ole samaa ongelmaa kuin Haavistolla, joka mielellään syleilee sekä Natoa että Natoon liittyviä kumppanuksia, Kyllönen sanoo.

Rauhanpoliitikkona Kyllönen kaipaa valtioiden välille lisää vuoropuhelua.

Vaikka on siinäkin ongelmansa. Kun vaatii vuoropuhelua esimerkiksi Ukrainan ja Krimin konfliktin ratkaisemiseksi, saa heti leiman, että on Venäjän ystävä.

Sitä Kyllönen eittämättä on. Mutta eikö hän tunnusta, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin?

– Ikään kuin Venäjä olisi maailman suurin mörkö yksinään. Venäjä liikehtii Itämerellä entistä enemmän, koska Nato harjoittelee siellä entistä useammin. On turha kuvitella, ettei vastavoima liikahda, jos toinen operoi, hän sanoo.

”Maailma huutaa vuoropuhelun avaajaa”

Presidentti Sauli Niinistö on pitänyt ahkerasti yhteyttä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

– Mutta Niinistö on sanonut selkeästi, ettei Suomi lähde välittäjäksi EU:n ja Venäjän välille.

EU:lta ei välttämättä tulisi siihen edes mandaattia, mutta Kyllönen kysyy, onko edes yritetty.

Hän sanoo, että maailma huutaa maata, joka kykenisi rakentamaan siltoja poltettujen tilalle ja toimisi vuoropuhelun avaajana.

– Mutta mitä syvemmälle me menemme puolustusyhteistyöhön, sitä vähemmän meillä on mahdollisuuksia toimia sovittelijana.

Sisäpolitiikkaan Kyllönen ottaisi presidenttinä kantaa puhumalla oikeudenmukaisuuden puolesta.

– Meillä rikkaimmille on sanottu vain, että osallistukaa omantuntonne mukaan. Samaan aikaan on säädetty lakeja, joiden takia tavallinen pulliainen on ihmeissään oman tulotasonsa kanssa.

Katso video

Presidenttiehdokasta pyydettiin jatkamaan lauseita. Katso, miten Kyllönen vastasi.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

« »