REFRRER:path /

Talvisodan päättymisen muisto kokosi kansaa Kajaanissa

Niko Saarela
Varusmiehet asettivat kynttilät talvisodassa kaatuneiden haudoille. Sankaripatsaan äärellä muistotilaisuuden juhlapuheesta vastasi Kainuun prikaatin komentaja, prikaatinkenraali Vesa Virtanen. Kenttähartauden piti kenttärovasti Penna Parviainen.

Hannu Mustonen

KATSO VIDEO! – Uhraukset olivat kovia, mutta lopputulos oli erinomainen. Suomi säilytti itsenäisyyden, Kainuun prikaatin komentaja, prikaatinkenraali Vesa Virtanen muistutti maanantai-iltana lahjasta, jonka sodissa palvelleet mies- ja naispolvet lunastivat kaikille suomalaisille.

Virtanen puhui talvisodan päättymisen 77-vuotispäivän muistotilaisuudessa, joka kokosi yhteen satoja kajaanilaisia. Kunnioitustaan osoittaneet osallistujat todistivat ensin juhlallisuudet Kajaanin evankelisluterilaisen kirkon pihalla sankaripatsaan äärellä, minkä jälkeen noin 500 hengen joukko siirtyi kirkkoon muistopalvelukseen.

Virtanen alleviivasi sotavuosien opetuksena, että pienen maan vahvuus on kansan yhtenäisyydessä. Vahvuus päti tuolloin ja se pätee edelleen. Eripuran kylväminen ei johda mihinkään.

Samalla Virtanen tähdensi, että maan puolustuskyvystä on pidettävä jatkuvasti hyvää huolta. Viisas kansa ei odota hädänhetkeä, vaan se varautuu kriiseihin jo normaalioloissa.


– Palovakuutusta ei saa, kun talo on tulessa, Virtanen kuvasi varautumisen tärkeyttä.

Muistotilaisuuteen otti osaa myös Markku Kauppinen, jonka isä haavoittui sodan tuoksinnassa. Sodasta ei paljon kotona puhuttu, mutta sodassa uhrautuneiden suomalaisten työn tärkeys on käynyt selväksi. Kauppisen mielestä on erittäin tärkeää, että suomalaiset muistavat ja kunnioittavat niitä heimoveljiään, jotka kantoivat sotavuosina raskaan vastuun.

Virtasen puheesta jäi erityisesti mieleen se, kuinka päällystö johti suomalaisia sotilaita esimerkillään ja kuinka suomalaisjoukot olivat pitkälti saman kylän miehiä. He puolustivat yksituumaisesti kotikontujaan ja he saattoivat luottaa, että kaveria ei jätetä missään vaiheessa.

Kaija Kauppisesta tuntuu, että sotavuosina sinivalkoinen kansa oli yhtenäinen, mutta nyt suomalaisten joukossa on eripuraisuutta.

Markku Kauppinen muistuttaa asepalveluksen merkityksestä siinäkin mielessä, että se tutustuttaa nuoret miehet toisiinsa yhteisen asian ympärillä ja tasoittaa siten mahdollisia eroavaisuuksia. Armeijalla on siten merkitystä niin aseellisen puolustuskyvyn ylläpitäjänä kuin kansan yhtenäistäjänä, ja yhtenäisyydellä on arvoa sodan sekä rauhan aikana.

Virtanen palautti puheessaan mieliin, kuinka Suomen kansa taisteli keskenään vain pari vuosikymmentä ennen talvisotaa. Siitä huolimatta yhtenäisyyttä löytyi, kun sitä vaadittiin. Kainuulaisten suoritusta talvisodassa hän kuvasi uskomattomaksi.

Kenttärovasti Penna Parviaisen mukaan sotavuosina panoksensa antaneet miehet ja naiset täyttivät esivallan vaativan käskyn ja heidän esimerkkinsä opettaa, mitä tarkoittaa tinkimätön tehtävän täyttäminen yhteisön yhteiseksi hyväksi.

Samalla Parviainen muistutti yhteisölle, että sen on kannettava nyt vastuuta sota-aikojen vastuunkantajista. Veteraanit turvasivat Suomen kansan ja nyt he tarvitsevat vastavuoroisesti turvaa sekä hoivaa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti