REFRRER:path /

Talvivaara

Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella käytetään bioliuotusmenetelmää, jonka on arveltu mahdollistavan köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Kaivos aloitti toimintansa lokakuussa 2008.
Talvella 2010-2013 sattui kipsisakka-altaissa kolme suurta vuotoa.
Marraskuussa 2014 Talvivaaran tuotantoyhtiö meni konkurssiin.
Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame.

 

« »

Talvivaaran kaloissa ei liikaa raskasmetalleja

Evira: Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesien kalojen raskasmetallipitoisuudet keskimääräisiä.

Ville-Petteri Määttä
Talvivaaran alapuolisessa Kivijärvessä ei ole havaittu metallipitoisuuksien kasvua. Vuoden 2012 vuodon jälkeen järveen levitettiin kalkkia helikopterilla.

Seppo Turunen

Talvivaaran kaivoksen alapuolisista vesistä vuoden 2014 lopulla pyydettyjen kalojen keskimääräiset raskasmetallipitoisuudet eivät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksen mukaan poikkea merkittävästi vertailujärvien kalojen pitoisuuksista. Haitallisten aineiden kertymisen seurantaa jatketaan edelleen sen selvittämiseksi, muuttuvatko pitoisuudet pitemmällä aikavälillä.

Evira ja Luonnonvarakeskus Luke aloittivat raskasmetallitutkimukset marraskuussa 2012. Sen aikana selvitetään Talvivaaran kaivosalueen jätevesien vaikutusta kalojen kudosmuutoksiin ja kudoksiin kertyneitä raskasmetallipitoisuuksia.

Kalanäytteitä on nyt kerätty neljä kertaa. Neljännen kalastuskierroksen näytteiden keskimääräiset raskasmetallipitoisuudet eivät poikenneet merkittävästi vastaavista vertailujärvien kalojen pitoisuuksista.

– Päästöjen pidemmän aikavälin vaikutuksista tarvitaan vielä lisätietoa, sillä sedimenttiin kertyvien metallien kulkeutumista kaloihin ei tunneta kovin hyvin. On mahdollista, että raskasmetallit kertyvät kaloihin hitaasti vasta pitkän ajan kuluessa, erikoistutkija, FT Eija-Riitta Venäläinen Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksiköstä sanoo.

Neljännellä näytteenottokierroksella kerättiin alueella yleisiä kaloja kuten ahvenia, haukia, särkiä, mateita, kuhia ja siikoja yhteensä 246. Lihasnäytteistä mitattiin kadmium, uraani, alumiini, magnaani, sinkki, kromi, kupari, nikkeli, rauta, elohopea, arseeni, lyijy ja seleeni.

Neljännen kierroksen näytteissä kadmiumpitoisuus ei enää ylittänyt elintarvikelainsäädännössä asetettua enimmäispitoisuusrajaa. Lyijy-, uraani- ja alumiinipitoisuudet olivat niin pieniä, ettei niitä pystytty määrittämään. Eroja ei myöskään ollut vesistöjen välillä tai kaivoksen vaikutusalueen ja vertailujärvien välillä.

Myös mangaanin ja sinkin pitoisuudet olivat pienemmät kuin aiemmissa näytteissä. Sen sijaan kromi- ja kuparipitoisuudet olivat hiukan kasvaneet vuoden 2013 näytteisiin verrattuna. Nikkelin ja raudan pitoisuuksissa ei ollut johdonmukaisia muutoksia.

Sisävesien petokaloissa on aina elohopeaa. Siksipä runsaasti sisävesikaloja syöviä suositellaan vähentämään isojen ahvenien, hauen, kuhan ja mateen käyttöä.

Neljännen näytteenottokierroksen kalastukset keskitettiin Vuoksen vesistöalueella Kivi- ja Laakajärvelle. Vertailujärvenä Vuoksen alueella oli Ukonjärvi. Oulujoen vesistöalueella näytteet kerättiin Kalliojärvestä, Kolmisopesta ja Jormasjärvestä. Vertailujärvinä olivat Oulujoen vesistöalueella Teeri-, Kianta- ja Kivesjärvi.

Viides näytteenottokierros toteutetaan touko – kesäkuussa 2015. Tuloksista tiedotetaan vuoden 2015 lopulla. Talvivaaran kaikkien näytteenottokierrosten tuloksista tehdään yhteenveto vuoden 2015 loppuun mennessä.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »