REFRRER:path /

Talvivaara

Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella käytetään bioliuotusmenetelmää, jonka on arveltu mahdollistavan köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Kaivos aloitti toimintansa lokakuussa 2008.
Talvella 2010-2013 sattui kipsisakka-altaissa kolme suurta vuotoa.
Marraskuussa 2014 Talvivaaran tuotantoyhtiö meni konkurssiin.
Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame.

 

« »

Talvivaaran lähijärvet edelleen raskaasti kerrostuneita

KS ARKISTO
Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut kuluvan vuoden alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä noin 3,7 miljoonaa kuutiometriä kalkkikäsiteltyjä jätevesiä vesistöihin.
Kainuun ely-keskus on julkaissut raportin Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tilasta.

Pohjoisella purkureitillä, eli Oulujoen vesistön alueella kaivoksen lähijärvet ovat edelleen raskaasti kerrostuneita. Eteläisellä purkureitillä Talvivaaran kuormitus on havaittavissa pääsääntöisesti veden suolaisuuden lisääntymisenä.

Talvivaaran lähimmän järven, Salmisen, alusvesi on raportin mukaan edelleen hapetonta ja hapanta. Järvessä on eliöstölle haitallisen suurina pitoisuuksina useita eri metalleja. Raportissa todetaan, ettei järven tila parane ilman aktiivisia kunnostustoimia.

Kalliojärvessä sen sijaan useat ainepitoisuudet, kuten uraani ja kadmium, ovat pienentyneet selkeästi viime kevääseen verrattuna.

Kolmisopen veden laatu vastaa ely-keskuksen mukaan suunnilleen viimevuotista. Alusveden sulfaattipitoisuus oli huhtikuussa puolet tähän mennessä havaitusta maksimipitoisuudesta. Haitallisista aineista nikkelin ja lyijyn pitoisuudet ovat pienempiä kuin enimmäismääränä sallittava ympäristönlaatunormi. Kadmiumin osalta pitoisuus ylittyy.

Tuhkajoen sulfaattipitoisuus on laskenut. Myös veden nikkeli- ja mangaanipitoisuudet ovat puolittuneet.

Vaikka Tuhkajoesta Jormasjärveen virtaavan veden laatu on lyhyellä aikavälillä parantunut, niin Jormasjärvessä ei voida ely-keskuksen mukaan havaita ainepitoisuuksien alenemista. Alusvesikerroksessa useimmat ainepitoisuudet ovat olleet vuoden takaista pienempiä, mutta päällysvesikerroksessa ainepitoisuudet ovat vastaavasti suurentuneet.

Kainuun ely-keskuksen raportin mukaan Talvivaaraan kaivoksen jätevesillä on vaikutusta myös Nuasjärven syvänteiden veden koostumukseen.

Nuasjärven syvännepisteen pohjanläheisen näytteen sulfaattipitoisuus oli maaliskuussa 81 mg/l ja päällysvedessä 2,4 mg/l. Liukoinen nikkelipitoisuus vaihteli pinnasta pohjaan välillä <1,0–9,4 µg/l. Talvivaaran kaivoksen jätevesissä oleva natrium on peräisin prosesseissa käytettävästä lipeästä.

Eteläisellä purkureitillä kadmium- ja nikkelipitoisuuksissa kaivosteollisuuden kuormitus näkyy ely-keskuksen mukaan lievästi Haapajärvelle saakka, mutta pitoisuudet täyttävät selkeästi laatunormit Laakajärven ja Haapajärven välisellä alueella. Nurmijoen Koirakoskessa kaikki metallipitoisuudet olivat luonnontilaista tasoa.

Eteläisen purkureitin ensimmäisen järven, Kivijärven, alusvedessä mangaanin, raudan, rikin ja sulfaatin ainepitoisuudet ovat edelleen suuria. Useimpien aineiden määrät ovat raportin mukaan kuitenkin selvästi pienentyneet ajan kuluessa.

Kivijoen vedenlaatu oli talvikaudella aikaisempaa parempi.

Myös Laakajärvellä kaivosteollisuuden jätevesien vaikutus on vähentynyt edellisvuodesta. Laakajärven eteläosassa päällysveden laatu vastasi suolaisuuden ja metallipitoisuuksien osalta luonnontilaa. Pohjan lähellä kaivoskuormitus näkyi suolaisuutena.

Alapuolisella Nurmijoen reitillä Talvivaaran kuormitus näkyy taas vedenlaadussa selkeämmin kuin vuosi sitten. Pitoisuudet eivät ole raportin mukaan kuitenkaan vesieliöstöä eivätkä vedenkäyttöä haittaavaa tasoa.

Kainuun ely-keskus tekee kaivokselle valvontakäyntejä keskimäärin kerran viikossa.

Talvivaaran kaivosalueella on tällä hetkellä varastoituna noin 9,6 miljoonaa kuutiometriä ylimääräisiä vesiä. Vesien varastointia varten rakennettua allastilavuutta kaivosalueella on yhteensä noin 14 miljoonaa kuutiometriä.

Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut kuluvan vuoden alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä noin 3,7 miljoonaa kuutiometriä kalkkikäsiteltyjä jätevesiä vesistöihin.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »