REFRRER:path /

Talvivaara

Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella käytetään bioliuotusmenetelmää, jonka on arveltu mahdollistavan köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Kaivos aloitti toimintansa lokakuussa 2008.
Talvella 2010-2013 sattui kipsisakka-altaissa kolme suurta vuotoa.
Marraskuussa 2014 Talvivaaran tuotantoyhtiö meni konkurssiin.
Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame.

 

« »
Teijo Määttänen
Eläkkeellä oleva Geologian tutkimuskeskuksen entinen tutkimusjohtaja Matti Saarnisto pitää erikoisena väitettä siitä, että Talvivaaran bioliuotuskasoissa saataisiin kaikki metallit pois. Saarnisto muistuttaa, että eduskunta on myöntänyt miljoonia kivikasojen kääntelyyn ja elvytykseen.

Talvivaaran mustaliuske sytytti sanasodan

Geologian professori Matti Saarnisto ihmettelee Kainuun ely-keskuksen ylijohtajan Kari Pääkkösen vähättelyä mustaliuskeen rapautumisen tuomasta uhasta.

Marjukka Väisänen

Geologian professori ja eläkkeellä oleva Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Matti Saarnisto on pöyristynyt Kainuun ely-keskuksen ylijohtajan Kari Pääkkösen Talvivaaran mustaliuskeeseen liittyvistä väitteistä (KS 10.3.).

Pääkkönen vähätteli Saarniston julkisuudessa esiin nostamaa uhkaa, jonka mustaliuskeen rapautuminen tuo.

Pääkkösen mukaan Talvivaarassa mustaliuskeessa sijaitsee vain louhos, joka jää mahdollisen sulkemisen jälkeen veden alle. Siellä mustaliuske ei Pääkkösen mukaan rapaudu.

– Ihan höpöhöpöä. Vesi ja ilma rapauttavat mustaliusketta. Kun mustaliuskelohkareen panee veteen, hajoaa se kahdessa vuodessa, ja rikki hapettuu rikkihapoksi, Saarnisto jyrähtää.

Koko Talvivaaran kaivosalue on Saarniston mukaan mustaliuskeessa, ei vain louhos.

– Siis myös sivukivi ja sivukiveähän louhitaan jopa enemmän kuin itse malmia louhittiin.

Erikoisena Saarnisto pitää Pääkkösen väitettä siitäkin, että Talvivaaran bioliuotusaumoissa olisi kaikki metalli lähtenyt pois.

– Eihän niistä lähde kuin osa pois, aumathan kovettuvat. Ei niistä ole saatu sitä, mitä toivottiin, Saarnisto katsoo.

– Eduskunta on myöntänyt 40 miljoonaa näiden kivikasojen kääntelyyn. Niitä yritetään elvyttää eli eivät ne ole läheskään luovuttaneet kaikkea.

Talvivaaran nikkeli-sinkki-uraaniesiintymän isäntäkivi on ympäristöluvan mukaan mustaliusketta, joka sisältää 7,5 prosenttia rikkiä. Myös esiintymän sivukivi on pääosin mustaliusketta. Malmin ja sivukiven rajan määrittää nikkelipitoisuus. Jos nikkelipitoisuus on vähemmän kuin 0,22 prosenttia, se on sivukiveä.

– Talvivaaran uuden ympäristöluvan mukaan vuosina 2008–2012 kaivoksella on louhittu lähes 40 miljoonaa tonnia sivukiveä, pääasiassa mustaliusketta, joka sisältää siis noin 3 miljoonaa tonnia rikkiä. Hapettuessaan tuo rikkimäärä tuottaa laskennallisesti yli 9 miljoonaa tonnia rikkihappoa. Samana aikana bioliuotuskasoihin on työnnetty miljoona tonnia rikkihappoa, Saarnisto laskee.

– Tämä antaa kuvan mustaliuskeen rapautumisen aiheuttamasta sulfaattiongelmasta. On selvää, että kaivoksen vesienhallinnan ongelmiin on rikkihapolla ja muilla kemikaaleilla keskeinen vaikutus, mutta ajan oloon mustaliuskeen rapautumisesta tulee suurin ongelma.

Saarnisto ei usko, että mahdollisen purkuputken kautta Nuasjärveen laskettavien kaivosvesien sulfaattipitoisuus laskisi suunnitellulla tavalla.

– Jos kaivosvesien purkuputki Nuasjärveen toteutuu, järvi saastuu vääjäämättömästi, hän sanoo.

Pääkkönen huomauttaa Kainuun Sanomien tiistaisessa haastattelussa, että mitä enemmän Talvivaaran asioista vallitsee tietämättömyyttä, sen kirjavampia ovat mielipiteet.

– On jotenkin huvittavaa, että Pääkkönen antaa ymmärtää, etten tiedä, mistä puhun. Olen järvisedimenttitutkija ja ollut Kainuussakin malmia etsimässä, Saarnisto sanoo.

– Kun olin Oulussa apulaisprofessorina, osallistuin Kuhmon malmiprojektiin, joka löysi Sotkamon Silverin Taivaljärven hopeamalmin.

Saarnisto sanoo arvanneensa, että hänen ja Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen dosentin Heikki Simolan viime perjantaina Helsingin Sanomissa julkaistusta mielipidekirjoituksesta syntyy keskustelu. Kirjoitus oli otsikoitu: Talvivaaran jälkihoito on aloitettava nopeasti.

Kirjoituksen mukaan rapautuva mustaliuske voi saastuttaa vesistöjä jopa satoja vuosia kaivoksen lopettamisen jälkeen.

Saarniston yksiselitteinen kanta on, että Talvivaaran kaivos pitäisi sulkea. Hänen mukaansa on turhaa ylläpitää katteetonta toivoa.

Saarnisto kiistää olevansa kaivosteollisuuden vastustaja.

– Sotkamo Silverin hopeakaivos ja Otanmäen vanadiinikaivos ovat hienoja hankkeita, jotka tarvitsisivat starttirahaa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti


Lue lisää aiheesta

« »