REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Tarkennusta atimaan

Atima= sukulaisvieras, joskus myös muu hyvänä pidetty vieras

Atimoeja ja atima sanojen käsittely (15.4.) Murreavaimessa poiki kommentteja, joissa todettiin, että atimaan meno tai atimointi tarkoittaa sukulaistaloon menoa, sukulaisten luona kyläilemistä. Kuten nimimerkki Entinen hyrynsalmelainen Tuusulasta toteaa: ”vieras on vieras, mutta atima on sukulainen”.

Nimimerkki Pirkko kirjoitti: Minunnii mielestä atimoenti on sukulaesilla käömistä. Siellä syötetään, juotettaan ja puolivälliin soatetaan.

Toekkiin menolla tarkoitettiin Pirkon mukaan puolestaan kun mentiin noapurriin. Hän jatkaa tosin, että ”Van onhan näestä tieten eri versioeta, Kaenuu on senverta loaja alue, että erilaesie sanoja mahttuu niille voarolle.”


Kommentoijat ovat sikäli oikeassa, että

atimoenti

tarkoittaa todellakin ensisijaisesti sukulaisten luona kyläilyä, mutta ei millaista tahansa. Professori Alpo Räisänen

kirjoitti Kaenuun kieltä -palstalla vuonna 31.7.2004

atimasta

, ettei sitä voi selittää yhdellä sanalla. Tavallisesti se tarkoittaa sukulaisvierasta, mutta joskus myös muuta hyvin kohdeltavaa vierasta.

”Kuhmossa olli taloon tullut naapuri kysäissyt, kun näki siellä talonväelle sukua olevan vieraan: Teilläkö on teällä ihan atima kylässä?”, Räisänen kirjoitti.

Räisänen kertoi myös toisenlaisen esimerkin. Vuonna 1892 syntynyt kuhmolainen Eemeli Haverinen oli kertonut romaniseurueesta, joka oli pyrkinyt miellyttämään talonväkeä toivossa, että piettäsii’ atimana millon tulloo.

Oleellista on, kuten Murreavaimessa 15.4. totesin, että atimavierasta kohdeltiin/kohdellaan hyvin. Atimavieras saattoi usein jäädä yli yön, joskus useammaksikin yöksi.

Tosin silläkin oli rajansa. Ristijärveltä on Räisäsen mukaan merkitty 1930-luvulla muistiin: Ämmävaenoa sano, että kaksi yötä on atimavieraallep parraelleen, yksi on liijan vähän ja kolomas jo liikoa. Suuri sukulainen, varsinkin vanhus, oli Räisäsen mukaan oikein iso atima.

Leikkisästi saatettiin sanoa myös, että käyvvään atimoa leikkoamassa tai haokkoamassa. Puolangalla on todettu: se tuli siskosal luokse’ atimaan, Vaalassa taas: pittää lähtä atimata leikkoamaan.

Vastaavasti verbi atimoida merkitsee Räisäsen mukaan vierailua sukulaisten luona. Ristijärvellä on todettu esimerkiksi, että Moarien pyhänä lähetään Uvalle atimoemaan. Aina ei tosin ollut asiaa sukulaistaloonkaan, sillä Sotkamosta on merkitty muistiin lause: ei mull oo sinne’ atimoemista.

Mitä nimimerkki Pirkon mainitsema toekkiin meno tarkoittaa, ei minulla ole aavistustakaan. Onkohan jollakulla Murreavaimen lukijoista?

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »