REFRRER:path /

Talvivaara

Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella käytetään bioliuotusmenetelmää, jonka on arveltu mahdollistavan köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Kaivos aloitti toimintansa lokakuussa 2008.
Talvella 2010-2013 sattui kipsisakka-altaissa kolme suurta vuotoa.
Marraskuussa 2014 Talvivaaran tuotantoyhtiö meni konkurssiin.
Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame.

 

« »

Terrafamen suolat kulkeutuvat Oulujärveen

Kaivos purkanut Nuasjärveen 67900 tonnia sulfaattia

Antti Ylönen
Latosuon padolta lähtee purkuputki Nuasjärveen ja samalta padolta juoksutetaan myös vanhaa reittiä Oulujoen vesistöön.

Antti Ylönen

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) arvion mukaan Terrafamen Talvivaaran kaivokselta on kaivoksen toiminta-aikana juoksutettu Nuasjärveen kaikkiaan 67900 tonnia sulfaattia.

Sulfaattipitoista jätevettä on juoksutettu Jormasjoen kautta ja vuoden 2015 syksystä lisäksi purkuputken kautta.

Nuaseen lasketusta sulfaatista 20 prosenttia on jäänyt järveen. Loput ovat jatkaneet matkaa aina Oulujärveen saakka, jonne laskelmien mukaan on kulkeutunut 52700 tonnia sulfaatista.

Mallinnuksen mukaan Nuasjärven sulfaattikuormasta 45 prosenttia on tullut purkuputken käyttöönottoaikana.


Kevätkierrossa vesi sekoittuu pinnasta pohjaan, jolloin hapekasta vettä kulkeutuu pohjalle ja alusveteen kertynyttä sulfaattia kulkeutuu päällysveteen.

Päällysveteen siirtynyt sulfaatti pääsee pintakerroksen virtauksien ansiosta kulkeutumaan Nuasjärvestä edelleen Rehjan selälle, Kajaaninjokeen ja Oulujärveen.

GTK:n huhtikuussa tekemät mittaukset osoittavat, että kemiallisesti kerrostunut alue on laajentunut idän ja kaakon suuntaan tammi–helmikuun tilanteeseen verrattuna.

Leviämiseen ovat vaikuttaneet purkuputken lähistöllä vallitsevat luode–itä–kaakko-suuntaiset pohjavirtaukset. Tammi–helmikuun vaihteeseen verrattuna kaakkoissuuntainen pohjavirtaus on voimistunut huhtikuussa.

Runsaasti sulfaattia sisältävä vesi kulkee kapeimmillaan pohjan myötäisesti noin 100 m levyisenä virtana kaakkoon kohti Petäjäniemeä kääntyen sitten kohti pohjoista.

Sulfaatin pitoisuus vaihtelee kemiallisesti kerrostuneella alueella pintavedessä 1,6–2,8 milligramma litrassa, välivedessä 55–120 mg/l ja alusvedessä 110–290 mg/l.

Helmikuussa sulfaattipitoisemman veden vyöhyke ulottui noin 6–7 metrin syvyydestä pohjaan asti. Sen pinta-ala on kasvanut yli 1200 hehtaarin laajuiseksi, kun se lokakuussa oli 190 hehtaaria.Alue ulottuu enimmillään noin 4 kilomterin päähän purkuputkesta, kun se lokakuussa oli 1,2 kilometriä.

Vedenlaadulla ei Kainuun ely-keskuksen mukaan ole vaikutusta ranta-alueiden kaivojen veden laatuun, järviveden käyttöön pesu- tai löylyvetenä tai järven virkistyskäyttöön.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukainen talousveden laatusuositus sulfaatin enimmäispitoisuudelle on 250 mg/l.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »