REFRRER:path /

Terrafamen uraanihankkeesta julkinen kuuleminen – pitkäaikaiset vaikutukset kiinnostivat yleisöä

Juha Neuvonen
Kuulemistilaisuudessa oli mukana vajaat sata osallistujaa.

Maria Kalliokoski

Sotkamo

Jo sana uraanin talteenotto herätti sananvaihtoa julkisessa kuulemistilaisuudessa, jonka työ- ja elinkeinoministeriö järjesti tiistai-iltana Terrafame Oy:n uraanihankkeesta Sotkamossa.

Monimetalliyhtiö Terrafame valmistelee uraanin talteenottoa Sotkamossa. Se hakee valtioneuvostolta lupaa kaivostoiminnassa sivutuotteena saatavan luonnonuraanin talteenottoon.

Alustuksissa käytetty talteenotto-sana ei miellyttänyt niitä kuunnellutta tutkijaa ja aktiivista ympäristökeskustelijaa Mika
Flöjtiä.

– Käyttäkää uraanin tuotantoa, hän huusi kesken alustuksia salin takaa.


Tilaisuuden puheenjohtaja, yli-insinööri Jorma
Aurela


työ- ja elinkeinoministeriöstä myötäili

Flöjtiä

.

– Talteenotto on uraanin tuotantoa sekin, hän sanoi.

Tästä huolimatta tilaisuudessa puhuttiin enimmäkseen vakiintuneella käsitteellä, uraanin talteenotolla.

Terrafame on hakenut valtioneuvostolta lupaa ottaa talteen korkeintaan 250 tonnia uraania vuodessa.

Toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen kertoi, että tyypillisenä vuonna tuotanto olisi kuitenkin arviolta lähes puolta pienempi, noin 135 uraanitonnia.

Määrä on pienempi kuin uraanin 350-500 tonnin vuosituotanto, johon Talvivaara Sotkamo Oy sai aikoinaan luvan. Korkein hallinto-oikeus kumosi sittemmin luvan.

Kuulemistilaisuudessa oli mukana vajaat sata osallistujaa. Kansalaiset olivat kiinnostuneita muun muassa uraanintuotannon pitkäaikaisista vaikutuksista. Puheenvuoron käyttäjät olivat lähinnä aktiiveja, jotka ovat seuranneet kaivostoimintaa Talvivaarassa alusta saakka.

Biokemisti Jari Natunen, joka kertoi edustavansa muun muassa Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry:tä, toivoi Säteilyturvakeskuksen (STUK) puuttuvan kaivoksella syntyvään kaivannaisjätteiden käsittelyyn. Natunen piti sivukiven uraanipitoisuutta ongelmana.

STUKin ylitarkastaja Jarkko Kyllönen ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvontaosastolta kertoi, ettei STUK ole vielä saanut Terrafamelta aineistoja, joita se tarvitsee turvallisuusarvioon. Hän sanoi linjan kaivosjätteisiin tarkentuvan tuossa arviossa.

Sotkamolainen Antti Lankinen kertoi Sotkamon Luonto ry:n suhtautuvan hankkeeseen kriittisesti, koska Terrafamella on määräaikainen ympäristölupa eikä kaivostoiminnan jätteille ole vielä luvan edellyttämää ratkaisua.

Kajaanilainen Ari Korhonen kysyi, mitkä ovat Terrafamen suurimmat riskit epäonnistua uraanihankkeessa. Kyllösen mukaan STUK kiinnittää huomiota esimerkiksi talteenottolaitoksen pölypäästöihin, kun uraania kuivataan tynnyreihin. Erityistä huomiota STUK kiinnittää myös tulipalojen sammutusjärjestelmiin ja prosessivuotojen hallitsemiseen.

Ennen tilaisuutta kajaanilainen Matias Nurmi sanoi suhtautuvansa hankkeeseen avoimin mielin, mutta pitävänsä talteenottoa alustavasti järkevänä.

– Koska uraania on, se kannattaa napata pois.

Hän saapui tilaisuuteen, koska häntä kiinnostavat talteenoton vaikutukset vesistöihin.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa työskentelevä Esther

Takaluoma tutkii kaivoksen lähellä sijaitsevan, Talvivaaran aikana pilaantuneen Kivijärven kunnostamista. Häntä uraanihanke kiinnostaa ammatilliselta kannalta.

Valtioenemmistöisen monimetalliyhtiön Terrafamen päätuotteet ovat nikkeli ja sinkki. Uraania liukenee muiden metallien tapaan bioliuotuskasoilta prosessiliuokseen, josta se on mahdollista ottaa talteen.

Valtioneuvoston lupakäsittelyyn on varattu noin vuosi. Terrafame suunnittelee, että se voisi aloittaa uraanin talteenoton vuoden 2019 lopulla.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommenttiVastaa käyttäjälle Nimetön