REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Tie työtä hyvvee

Ei niistä voeta tuu = kehotus lopettaa viivyttely
Olla kärsän mielleistä = olla mieluista, maistuvaa
Käyvä pirttaan = sopia, olla oman mielen mukainen
Olla sujut = asia on sovittu, sen suhteen ollaan tasan
Eppuuttaa, eppuutella = olla vastahankaan, kiellellä
Taru PaavoseppäKäyvä pirttaan = sopia, olla oman mielen mukainen
Olla sujut = asia on sovittu, sen suhteen ollaan tasan
Eppuuttaa, eppuutella = olla vastahankaan, kiellellä

Kun viime kerralla kirjoitin vorpaelusta ja siitä, ettei asioita ajalla ajattomalla tehdä, selvä turhautuminen kuuluu puolestaan lausahduksesta: Tie työtä hyvvee käskettyä! Tällöin tekijä on kenties oma-aloitteisestikin tai sitten pyydettynä tehnyt jonkun asian ja suoriutunut siitä mielestään hyvin, mutta ei ole saanut siitä ansaitsemaansa kiitosta.

Ennen muuta korttipeleistä on puolestaan tuttu kehotus: Tie työt ja opi pelloommaan! Näin voidaan kehottaa muitakin kuin vasta-alkajia eli yleisesti ottaen sitä, jolle jakajan vuoro tulee kohdalle. Kehotus on tuttu kautta maan, samoin kuin Katko-pelissä käytetty huudahdus: Kiinni kotini kohalla!

Vaan mitäpä sanotaan korttipakan liiankin ahkeralle sekoittajalle? Kun toinen, kenties juuri edellisellä kierroksella hävinnyt, odottaa hermostuksissaan, että saisi uudet kortit ja toinen vain sekoittaa ja sekoittaa pakkaa, ei ole ihme, jos ainakin Kainuussa ilmoille kavahtaa ivallinen: Usko jo, ei niistä voeta tuu! Ajatus juontaa tietenkin kirnuamisesta.

Niin korttipeliin kuin hokemat liittyvätkin, niistä jokainen on mitä mainioimmin laajennettavissa myös korttiringin ulkopuolelle. Voisi hyvin vaikkapa kuvitella, kuinka nasakasti voi näpäyttää turhan vatuloijalle, että usko jo ei siitä voeta tuu.

Mahdollisesti korttipelistä on lähtöisin myös sanonta olla sujut. Ilmaus tunnetaan kautta maan, vaikkei yleiskieltä olekaan.

Sujut voidaan olla sekä hyvässä että pahassa. Erityisen yleinen ilmaus on silloin, kun toinen on ollut toiselle velkaa; kun velka on maksettu, ollaan sujut.

Yhtä hyvin ilmaus käy siihen, kun toinen on tehnyt toiselle palveluksen ja tämä tekee vastapalveluksen. Tai myös silloin, kun joku on tehnyt toiselle ilkeyksiä. Kun tämä on saanut asian tavalla tai toisella kostettua, saattaa hän todeta – toivon mukaan kättä lyöden – että nyt myö ollaan tämän assien suhtteen sujut.

Eli osapuolten kesken on tavallaan tasapeli.

Tammikuun alussa kirjoitin sanonnasta olla kärsän mielleistä. Paljolti samaa tarkoittaa myös se, että joku asija käö toisen pirtttaan. Tämä ei kyllä käö minum pirttaan alakkuunkkaan, on ehdoton eppuutus, kielto.

Ainakaan nuoremmat eivät ehkä tiedä, mikä on se pirta, mihin asia ei käy. Avataan asiaa vähän: ilmaus tulee kankaan kudonnasta. Pirta on kangaspuiden kaidepuussa oleva eräänlainen tiheä kampa, jonka läpi kankaan loimilangat kudottaessa kulkevat. Jos langat ovat pirrassa sekaisin, ei kankaan kudonnasta tule mitään. Niinpä eivät asiat suju silloinkaan, kun ne eivät käö pirttaan.

Kun viime kerralla kirjoitin vorpaelusta ja siitä, ettei asioita ajalla ajattomalla tehdä, selvä turhautuminen kuuluu puolestaan lausahduksesta: Tie työtä hyvvee käskettyä! Tällöin tekijä on kenties oma-aloitteisestikin tai sitten pyydettynä tehnyt jonkun asian ja suoriutunut siitä mielestään hyvin, mutta ei ole saanut siitä ansaitsemaansa kiitosta.

Ennen muuta korttipeleistä on puolestaan tuttu kehotus: Tie työt ja opi pelloommaan! Näin voidaan kehottaa muitakin kuin vasta-alkajia eli yleisesti ottaen sitä, jolle jakajan vuoro tulee kohdalle. Kehotus on tuttu kautta maan, samoin kuin Katko-pelissä käytetty huudahdus: Kiinni kotini kohalla!

Vaan mitäpä sanotaan korttipakan liiankin ahkeralle sekoittajalle? Kun toinen, kenties juuri edellisellä kierroksella hävinnyt, odottaa hermostuksissaan, että saisi uudet kortit ja toinen vain sekoittaa ja sekoittaa pakkaa, ei ole ihme, jos ainakin Kainuussa ilmoille kavahtaa ivallinen: Usko jo, ei niistä voeta tuu! Ajatus juontaa tietenkin kirnuamisesta.

Niin korttipeliin kuin hokemat liittyvätkin, niistä jokainen on mitä mainioimmin laajennettavissa myös korttiringin ulkopuolelle. Voisi hyvin vaikkapa kuvitella, kuinka nasakasti voi näpäyttää turhan vatuloijalle, että usko jo ei siitä voeta tuu.

Mahdollisesti korttipelistä on lähtöisin myös sanonta olla sujut. Ilmaus tunnetaan kautta maan, vaikkei yleiskieltä olekaan.

Sujut voidaan olla sekä hyvässä että pahassa. Erityisen yleinen ilmaus on silloin, kun toinen on ollut toiselle velkaa; kun velka on maksettu, ollaan sujut.

Yhtä hyvin ilmaus käy siihen, kun toinen on tehnyt toiselle palveluksen ja tämä tekee vastapalveluksen. Tai myös silloin, kun joku on tehnyt toiselle ilkeyksiä. Kun tämä on saanut asian tavalla tai toisella kostettua, saattaa hän todeta – toivon mukaan kättä lyöden – että nyt myö ollaan tämän assien suhtteen sujut.

Eli osapuolten kesken on tavallaan tasapeli.

Tammikuun alussa kirjoitin sanonnasta olla kärsän mielleistä. Paljolti samaa tarkoittaa myös se, että joku asija käö toisen pirtttaan. Tämä ei kyllä käö minum pirttaan alakkuunkkaan, on ehdoton eppuutus, kielto.

Ainakaan nuoremmat eivät ehkä tiedä, mikä on se pirta, mihin asia ei käy. Avataan asiaa vähän: ilmaus tulee kankaan kudonnasta. Pirta on kangaspuiden kaidepuussa oleva eräänlainen tiheä kampa, jonka läpi kankaan loimilangat kudottaessa kulkevat. Jos langat ovat pirrassa sekaisin, ei kankaan kudonnasta tule mitään. Niinpä eivät asiat suju silloinkaan, kun ne eivät käö pirttaan.

Taru Paavoseppä

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »