REFRRER:path /
Juha Neuvonen
Saloy Oy:n toimitusjohtaja Tapio Salminen iski silmänsä kainuulaisiin soihin elokuun lopulla matkatessaan ensimmäistä kertaa maakunnassa. Nyt hän herättelee kainuulaisia luonnonvaransa turvetuotantokäyttöön, mikä voisi tarjota työtä, toimeentuloa ja vaurautta.

”Turvetuotannon lisäämiseen ei ole Kainuussa estettä”

Mittaus- ja pudistustekniikkaa kehittäneen Saloy Oy:n mukaan turvetuotanto ei ole syyllinen vesistöjen pilaantumiseen.

Hannu Mustonen

– Rohkenen väittää, että Kainuusta voisi tulla Suomen vauraimpia alueita, jos soiden valtavat mahdollisuudet hyödynnettäisiin, helsinkiläisen insinööritoimisto Saloy Oy:n toimitusjohtaja Tapio Salminen herättelee kainuulaisia luonnonvaraansa, johon hän iski silmänsä elokuun lopulla matkatessaan ensimmäistä kertaa maakunnassa.

Soiden silmämääräinen ihastelu ja sen jälkeinen karttatarkastelu vakuuttivat Salmisen siitä, että Kainuun kansa elää valtavien rikkauksien keskellä.

– Turvetuotantoon hyödynnettävissä olevia, jo ojitettuja suoalueita on mittaamattoman paljon eikä ojitetuilla soilla ole enää kovin suuria luontoarvoja. Nyt ne kasvavat etupäässä ranteen paksuisia ja kivuliaan näköisiä puita eli suot ovat täysin hyödyntämättä.

Salmisen mukaan Kainuun turvetuotannon lisäämiselle ei ole mitään asiallista estettä. Hän perustaa näkemyksensä siihen, että mittaus- ja puhdistustekniikkaa kehittäneen yhtiön kymmenet mittaukset ovat osoittaneet, että turvetuotanto ei ole syyllinen vesistöjen pilaantumiseen.

– Yleensä meidät pyydetään mittaamaan paikkoihin, joissa huuto on kovin. Meillä on maailman parhaat mittarit, Salminen vakuuttaa.

Esimerkiksi Salminen ottaa keskisuomalaisen Saarijärven reitin, jonka on pelätty pilaantuvan turvetuotantoalueilta valuvasta humuksesta.

Saloy Oy:n mittausten perusteella turvetuotannon merkitys on kuitenkin vain 2,5–3 prosenttia. Salmisen mukaan tulosta tukee vielä toisen mittaajan tulokset.

Suurin syy lankeaa soiden metsäojituksille, jotka vapauttavat soiden vettä ja samalla humusta. Samoin toimivat soiden muokkaukset pelloiksi.

– Turvetuotanto on ainoa, joka yrittää tehdä jotakin, Salminen viittaa vesien puhdistukseen.

Puhdistukseen Saloy Oy on kehittänyt sähköttömän saostusmenetelmän, jolla liukoinen fosfori voidaan ottaa talteen lähes sataprosenttisesti ja kokonaisfosforikin 80-prosenttisesti. Salmisen mukaan myös humuksen kanssa päästään yli 80-prosentin puhdistustulokseen, minkä myötä vesi on kirkasta.

– Liete kelpaa pelloille, hän kertoo saostustuloksen käytöstä.

Salmisen mukaan puhdistussysteemi maksaa noin 15 000 euroa, jos turvetuottajalla on käytettävissään kaivinkone. Nyt asennuksia on tehty viisitoista, mutta ainakin viisi uutta seisoo turvetuotannon nostattamissa valituskierteissä.

Salmisen mukaan yleistymistä hidastavatkin valitukset, mutta myös turvetuotannolle langetetut vaatimukset. Esimerkiksi vaatimus ympärivuotisesta puhdistuksesta vaati menetelmän jatkokehittelyä.

Turpeen hyödyntäminen kohtaa tänä päivänä muutenkin vihreää vastustusta, mutta Salminen ei pidä turvetta uusiutumattomana luonnonvarana. Sen uusiutumisaika on toki ihmiselle pitkä, mutta maailman elämässä vain silmänräpäys.

– Viisinkertaistamalla kivihiililaivat saisivat kääntyi Itämerellä takaisin, Salminen sanoo turpeen kotimaisesta energiakäytöstä ja laskee, että Suomen turpeessa on yhtä paljon omaisuutta ja energiaa kuin Norjan tunnetuissa öljylähteissä.

Savoy Oy on kuitenkin tottunut siihen, että uutuuksien eteneminen ottaa aikansa. Salmisen mukaan yhtiö kehitti wc-pöntön kaksoishuuhtelun vuonna 1993, mutta läpilyönti otti aikaa kolme vuotta.

"Kainuusta voisi tulla
Suomen vauraimpia
alueita, jos soiden
mahdollisuudet
hyödynnettäisiin."

"Hyödynnettäviä, jo
ojitettuja on paljon."

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti



Kainuu

Soinen maakunta

Kainuun suopinta-ala on runsaat 882 000 hehtaaria (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta), enemmän kuin kolmannes maakunnan koko pinta-alasta.

Geologien tilastoissa kainuulaista suota on 461 473 hehtaaria (suo vähintään 20 hehtaaria ja turvekerroksen paksuus 0,3 metriä.

Kainuu on Suomen kolmanneksi soisin maakunta.

Kainuun suopinta-alasta on metsäojitettu laskutavasta riippuen 66–74 prosenttia.

GTK:n tutkimia soita, joilla on kannattamattomia metsäojituksia vähintään 10 hehtaaria, löytyy Kainuusta 262 kappaletta.

Kyseisten alueiden pieni koko vaikeuttaa turpeenoton kohdistamista ojitetuille soille.

Vain viidellä suolla on kyse yli sadasta hehtaarista, 41:ssä kyse vähintään 50 hehtaarista.

Myös turvevaratietojen puute on selvä ongelma.

Yhden arvion mukaan noin puolet Pohjanmaan ja Kainuun metsätaloudellisesti kannattamattomista ojitusalueista on paksuturpeisia, mikä viittaa melko suureen määrään turvetuotannolle otollisia soita.

Lähde: Kainuun suoselvitys (2012)