REFRRER:path /

Talvivaara

Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella käytetään bioliuotusmenetelmää, jonka on arveltu mahdollistavan köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Kaivos aloitti toimintansa lokakuussa 2008.
Talvella 2010-2013 sattui kipsisakka-altaissa kolme suurta vuotoa.
Marraskuussa 2014 Talvivaaran tuotantoyhtiö meni konkurssiin.
Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame.

 

« »

Uusia keinoja riskien välttämiseksi

Terrafame haluaa vesien sulfaattipitoisuuksia alas. Ratkaisua haetaan yrityksiltä ja yliopistoilta.

Antti Kärkkäinen/arkisto
Talvivaaran kipsisakka-allas vuoti maastoon kolme vuotta sitten marraskuussa 2012. Takana näkyvässä patoaltaassa on noin miljoona kuutiota kaivoksen jätevesiä. Tällä hetkellä jätevesiä on yli 10 miljoonaa kuutiota.

Tanja Nuotio

Terrafame hakee uusia keinoja kaivosvesien puhdistamiseksi ja ympäristöriskien minimoimiseksi.

Terrafamen emoyhtiö Terrafame Group Oy on käynnistänyt kehitys- ja pilotointihankkeen, jossa se hakee uusia teknologisia ratkaisuja ennen kaikkea sulfaatin vähentämiseksi.

– Ei ole määritelty etukäteen, mitä alueen vesiä puhdistetaan, mutta ensisijaisena tavoitteena on saada nimenomaan kaivokselta poistettavien vesien sulfaattipitoisuuksia alas, projektijohtaja Jani Kiuru Terrafame Group Oy:stä kertoo.

Nyt Terrafame avaa haun, johon voivat osallistua kaikki toimijat, kuten yritykset, tutkimuslaitokset ja yliopistot.

Niillä on tammikuun loppuun saakka aikaa tarjota minidemonstraatio, josta selviävät teknologian käytettävyys ja kustannusvaikutukset suuremmassa mittaluokassa.

Jani Kiuru toteaa, että on vaikea arvioida, saadaanko Talvivaaran mittavat vesiongelmat ratkaistua tällä hankkeella. Usko on vahva.

– Mitä tulee tarjottavaksi? Löydämmekö useampia ratkaisuja, jotka voimme ottaa käyttöön?

Yksi vaihtoehto on, että sulfaattia yritetään vähentää purkuputkessa virtaavasta vedestä.

– On muitakin vaihtoehtoja, koska kaivosalueella on useita vesiprosesseja, Jani Kiuru toteaa.

Hänen mukaansa puhdistus voi liittyä käänteisosmoosilaitoksen veteen, altaiden veteen tai metallitehtaalla liikkuvaan veteen.

– Emme määrittele hakuvaiheessa, mihin osa-alueeseen teknologia suunnitellaan.

Kaksi miljoonaa euroa, jonka Terrafame hankkeeseen investoi, on Jani Kiurun mukaan merkittävä panostus.

– Sillä saamme aikaiseksi demoja kaivosalueelle. Jatkossa odotamme rahoitusta mahdollisesti muualta, esimerkiksi yrityksiltä, Tekesiltä, EU:lta.

Kiuru painottaa, että ensimmäisessä vaiheessa valitaan hankkeita, joita lähdetään systemaattisesti viemään kohti käytäntöä ja teollisen toiminnan mittakaavaa.

Terrafamen tavoitteena on, että tuotantoon otettavat ratkaisut on kehitetty, pilotoitu ja luvitettu noin 2–3 vuoden aikana.

– Prosessi on nopea, Kiuru myöntää.

– Nopeuden vaatimus ohjaa sitä, minkälaisia ratkaisuja meille tarjotaan. Ihan nollasta ei kukaan voi lähteä liikkeelle.

Kiuru uskoo, että teknologian tarjoajat tulevat olemaan pääosin Suomesta, vaikka maantieteellistä rajoitusta ei ennakkoon ole tehty. Ulkomailta on jo osoitettu kiinnostusta.

– Tässä on kuitenkin globaalit intressit. Sulfaatti on ongelma myös esimerkiksi metsäteollisuudessa.

Projektia varten on perustettu 8 henkilön ohjausryhmä, joka kokoontuu ensimmäisen kerran ensi viikolla.

– Se on neuvoa antava ryhmä. Se koostuu professoreista ja muista vesialan asiantuntijoista, jotka työskentelevät muun muassa VTT:ssä, GTK:ssa, Aalto-yliopistossa ja Oulun yliopistossa.

Projektijohtaja Jani Kiuru on työskennellyt Terrafame Group Oy:ssä pari kuukautta.

Hän tekee vesienhallintaan liittyvää työtä Helsingissä, mutta käy myös kaivoksella Sotkamossa.

Mitä?

Kaivosalueella on varastoituja jätevesiä reilusti yli 10 miljoonaa kuutiota. (KS 4.11.2015)

Vertailu:
Jos vesimäärä mitattaisiin säiliöautoina: yhteen autoon mahtuu n. 15 kuutiota. Tarvittaisiin vähintään 666 000 säiliöautoa hakemaan varastoidut vedet pois.

Purkuputken tuotantokäyttö alkoi reilu viikko sitten 3.11. Vettä saa juoksuttaa Vaasan HO:n välipäätöksen mukaisesti.

Terrafame pitää hätäjuoksutuksia keväällä todennäköisinä.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »