REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Va sehän nättiin kävi

Hynttästä = kävellä edestakaisin, touhuta ja hyöriä ilman näkyvää päämäärää, myös kulkea touhukkaasti

Lonihtea / lonita = valikoida tuskallisen pitkään, usein punkaa

Änskällä = uhalla

Nättiin = nopeasti, kätevästi

Äkösttää / äkösteä = tuhertaa, tehdä joku asia tosi kömpelösti ja hankalasti

Käyvä älälle = harmittaa todella paljon

Viime palstalla vilahti lause: Hynttäse nyt siinä eistakasi. Se on mainio esimerkki kainuulaisten tavasta sanoa asiat kääntäen eli juuri toisinpäin kuin mitä tarkoitetaan.

Jos joku kehottaa hynttäsemmään nyt oekkeen, niin puhuja on lopen kyllästynyt toisen touhuamiseen ja hääsäämiseen ja kuulijan pitäisi ymmärtää rauhoittua ja asettua.

Ulkokainuulaisen on tätä luonnollisesti vaikea ymmärtää, mistä epäilemättä aiheutuu silloin tällöin väärinkäsityksiä. Usein tarkoitus tosin käy ilmi jo äänensävystä.

Aivan vastaavanlaisesti voin kuvitella, kuinka kaupassa vaikkapa omenoita tai tomaatteja hipistelevä ja käsissään pyörittelevä tai pakattuja lohifileitä kääntelevä ja vääntelevä asiakas saa kiireisen ja samalle hyllylle haluavan toisen asiakkaan mutisemaan, että lonihe nyt oekkeen.

Jos lonihtija sattuu kuulemaan, mitä toinen on mutissut ja jos hän on kainuulainen, hän poistuu todennäköisesti korvat punottaen – tai jos sattuu olemaan äkäistä sorttia, tiuskaisee toiselle, että niil lonihenni, lonihen änskällähi.

Lonihtea saattaa myös vaikka vaatteita ale-korista tai pullia lautaselta. Joka tapauksessa se on ääriinsä vietyä, jopa ärsyttävää valikointia ja parhaan etsimistä, etenkin jos valittavilla tuotteilla ei ole juuri eroa.

Mutta palataan kainuulaisten tapaan sanoa asia äinpäin. Muistan elävästi, kun useampi vuosikymmen sitten Jyväskylän suurajoihin mennessä rupesin vaihtamaan filmiä järjestelmäkameraani. Olin siinä yleensä oikein taitava, mutta jostain syystä puuha meni sillä kertaa varsinaiseksi äköstämiseksi.

Myös valokuvausta harrastava enoni seurasi filminvaihto-operaatiotani vierestä. Kun lopulta sain filmin paikoilleen, hän kommentoi: Sinähän sen nättiin vaehot.

Arvaatte varmaan, että kävi älälle.

Nättiin-sanalla kun ei ole kainuun murteessa mitään tekemistä kauneuden kanssa. Nättiin tarkoittaa kätevästi, nopsasti tekemistä.

Ihan samasta käänteiskielestä on kyse, kun kainuulainen sanoo, että et sitten vähejjää isompata asttieta/astijata löytännä. Puhutellun ei pidä tuolloin kuvitella, että hänen tuomansa astia on liian pieni. Kainuulainen tarkoittaa, että se on tarpeettoman, jopa ylettömän suuri. Todella pahaksi moitteeksi pitää ymmärtää, jos joku on vaikka pyytänyt tuomaan sokeria mehuun ja saa vastaansa tokaisun, että no et yhttään vähempätä älynny tuua. Sokeria on ollut silloin puhujan mielestä todella nuukasti.

Vaikkapa rapuja tuomisiksi sankollisen tuoneen on puolestaan ymmärrettävä kiitokseksi, jos toinen toteaa virne naamallaan, nii ettet sitten yhtään enempätä raskinu.

Taru Paavoseppä

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »