REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Vielä ässehtimisestä

Ässehtiä = ruuasta; muhia, tekeytyä, vetäytyä syömälämpöiseksi, myös pilaantua lämpimässä.
Sytöt = kimmoke, yllyke, ärsyke.

Viime kerralla käsittelin tällä palstalla verbiä ässehtiä. Veli-Matti Löhönen lähetti palautteen, jonka mukaan tuntemani merkitys sanalle on täysin väärä. Hänen mukaansa ässehtiminen ei tarkoita ruuan eltaantumista lämpimässä mahdollisesti jopa pilalle asti vaan ruuan tekeytymistä, vetäytymistä syömislämpöiseksi, ennen kuin se otetaan lautaselle. Löhösen mukaan merkitykselle ei ole vaihtoehtoja.

Löhönen ei kerro, mistä hän on syntyjään, mutta en yhtään epäile, etteikö tällainenkin käyttö sanalla voisi olla, vaikka itse en sitä tunnista. Useiden murresanojen suhteen on niin, että yhtäällä sana saattaa tarkoittaa yhtä, toisaalla toista.

Kovin kaukana Löhösenkään mainitsema ässehtiminen ei ole siitä käytöstä, jonka edellisellä palstallani kuvasin. Tein pikatestin toimituksessa: sekä sotkamolaislähtöinen että syntyjään vaalalainen vakuuttivat, että ässehtimisessä on nimenomaan negatiivinen sävy; heidän mukaansa ruokaa ei jätetä vaan se jää ässehtimmään (vahingossa), eikä ole enää ihan kelvollista.

Kotimaisten kielten keskuksen sanakirja ei tunne ässehtimistä lainkaan. Ei myöskään netistä löytyvä Suomen murteiden sanakirja, sen päivittäminen kun on edennyt vasta l-alkuisiin sanoihin.

Haku verkkokäyttäjien ylläpitämästä epätieteellisestä Urbaanista sanakirjasta tuotti sen sijaan mielenkiintoisen tuloksen: sen mukaan sanaa ”ässehtiä tai ässiä käytetään usein ruuan tai juoman käymisestä tai tekeytymisestä” – näköjään myös viileässä: Anna sen ruuan ässehtiä jääkaapissa ainakin 2 tuntia. Mä jätin sen levylle ässimään. Laiton kotiviinin ässehtimään.

Meänkielen sanakirja taas tuntee sanalle sekä merkityksen ’muhia’ että ’pilaantua’.

Eli molempi parempi.

Jos Tornionjokivarressa voi ässehtiminen tarkoittaa sekä muhimista että pilaantumista, ässehtiä voi epäilemättä myös kainuuksi sekä hyvin että liikaa.

Vaan asiasta toiseen. Tampereen seudulta lähtöisin oleva kollega totesi keskusteluamme aikansa kuunneltuaan, että ”Sait sitten hyvät sytöt palstallesi”.

Minua hieman huvitti. Kollega ei tiennyt, oliko ilmaus sytöistä hänelle tuttu kotipuolesta, Ylivieskan mummolasta vai oliko hän omaksunut sen Kainuussa asuessaan.

Osuva ilmaus tunnetaan täälläkin näet hyvin. Eli kun jotain saa yllykkeeksi tai kimmokkeeksi vaikkapa inttämiseen, on asiaan saanut sytöt, niin kuin tuohenkäp-
pyrä tai lastut ovat sytöt nuotiota tai tulta uuniin sytytettäessä.

Sytöt voi ikävä kyllä saada myös juopotteluun. Jos alkoholin nautiskeluun taipuvainen ihminen saa pikkuisen viinaa, käy helposti niin, ettei naukkailu jää siihen. Se, mikä toiselle on riittävä annos koko illaksi, voi olla hänelle vain sopivat sytöt, ja viinaa on lähdettävä hakemaan jostain lisää.

Taru Paavoseppä

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »