REFRRER:path /

Murteella

Murteella -aiheessa käsitellään kainuulaisia sanoja ja sanontoja.
Mukana on sekä uutta materiaalia että otteita Kaenuun kieltä -pakinoista, joita julkaistiin Kainuun Sanomissa viikoittain vuosina 1998 – 2005.

« »

Vielä ravvaottelusta

Viime palstallani kerroin palautteesta, jota Murreavain Ravvaota kunnolla (22.10.) poiki. Palautetta oli niin paljon, että tyydyin esittelemään vain hankalaa askeltamista käsitteleviä synonyymejä, joita lukijat olivat lähettäneet tai jotka olivat kenties nähneet palstalla mainitsemiani osuvammiksi.

Mitä itse ravvaottamisseen tulee, siitäkin herui kommentteja runsaasti ja ne osoittavat, miten suunnattoman vivahteikas kainuun murre on.

Muuan nimettömänä pysyttelevä kommentoija kirjoitti: ”Rommauta, ravvauta, ropsauta, rapsauta, ripsauta. Jollakin näistä sanoista vaimo pyytää saunassa löylyä, ja kainuun murteen rikkauden tunteva tietää täsmälleen, minkä verran löylyä halutaan”.

Inkeri H. jatkoi, että ”Nimenommaan, sitä heti hoksovaa, että minkälaesesta löylyn lissäöksestä on kyse. Sitä muun murtteiselle pittää joskus selevitteä pitkät toveroeset ja siinä selevittäessä mennöö maku koko assiesta. Kaenuulaesten kansa on heleppo, seleviää assiet selekkoomata.”

Olli P.

puolestaan totesi: ”Joskus näen syyspuoleen se soattaa ravvaottoa vettähi aeka kovasti. Sittä pahimman satteen jäläkeen on hyvä toeta, että olipa hyvä kun heitti satteen poesa.”

Toisen nimettömän kommentoijan murre-esimerkki on sen sijaan savoa: ”Saunassa kylpiessä sanottiin että lyyvä ravvaatahan sitä löylyä vielä lissee”. Edes eteläkainuulaiset eivät nimittäen ravvaata vaan ravvaottaat.

Murreavaimen kirjoittajaa moititaan silloin tällöin ”enempi savolaeseksi” eikä aivan syyttä, sillä olen syntyjäni Sotkamosta. Vaikka kainuun murre kokonaisuudessaan kuuluu savolaismurteisiin, Sotkamon sekä Kajaanin ja Kuhmon eteläisten kylien murteissa on enemmän savolaispiirteitä kuin vaikkapa Ylä-Kainuussa. Tai tarkkaan ottaen niistä puuttuu Keski- ja Ylä-Kainuussa esiintyvä pitkien vokaalien diftongiutuminen esimerkiksi muotoon leippeä, maettoa muotojen leippee, maettoo sijaan. Samoin yläkainuulaiset sanovat hupattoa, rettuuttoa, toemittoa, ärvötteä muotojen hupattoo, rettuuttoo, toemittoo, ärvöttää sijaan.

Niin ikään tuntemattomia ovat Etelä-Kainuussa muodot: assie, reppie, kaekellaessie reähkkie. Sen sijaan siellä sanotaan: asija, repijä, kaekenlaesi(j)a reähki(j)ä. Ylä-Kainuun rötisttyö, mahttuo -tyypit kuuluvat maakunnan eteläosissa rötisty(v)ä, mahtu(v)a.

Mutta yhtä kaikki eteläisenkin maakunnan murrre on kainuuta, yhtä homogeenista kainuun murretta ja yhden aidon kainuun murteen puhujaa ei ole; ei Paltamossa tai Ristijärvelläkään tunneta Suomusssalmen ja Koillismaan mulla pittää nyt lähtä -rakennetta, joka on kainuun murteen pohjoisimmilla esiintymisalueilla aivan keskeinen murrepiirre.

Puhutaan siis iloisesti tätä murretta, jonka sanasto on sen suurin rikkaus.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »
  • Tuoreimmat

    Musta perjantai pelastaa marraskuun 5 minuuttia sitten | 0
    Karhujutun tuomiot joulukuussa 15 minuuttia sitten | 0
    Karhujutun tuomiot joulukuussa 31 minuuttia sitten | 0