REFRRER:path /

Eduskunnasta: Hallan Ukko oli yksi itsenäisyyden rakentajista

Juha Sipilä

Juha Sipilä

Kirjoittaja on kansanedustaja Kempeleestä, pääministeri ja Keskustan puheenjohtaja. juha.sipila@vnk.fi

Tiistaina tuli kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun Suomen ja Venäjän valtioyhteys katkesi Venäjän vallankumouksen seurauksena. Pidimme sen kunniaksi Helsingissä seminaarin, jossa Suomen eturivin historiantutkijat selvittivät Suomen tietä itsenäisyyteen.

Tietä itsenäisyyteen olivat raivaamassa hyvin monet suomalaiset. Kainuulaisista kannattaa nostaa esille erityisesti Juho Heikkinen, joka tunnettiin lempinimellä ”Hallan Ukko”.

Heikkinen oli varhaisia jääkäriliikkeen aktivisteja. Hänen talonsa oli yksi piste niin sanotulla itäisellä etappitiellä, jonka kautta nuoria miehiä hakeutui jääkäreiksi Saksaan.

Hallan Ukolla oli myös kansallisesti merkittävä rooli vuonna 1917.

Kun tsaari syöstiin vallasta Venäjällä maaliskuussa, Suomussalmen kirkossa järjestettiin 7. huhtikuuta kansalaiskokous. Sen kutsuivat koolle Hallan Ukko sekä Suomussalmen kirkkoherra ja nimismies. Kokouksessa vaadittiin Suomen irtaantumista Venäjästä.

Hallan Ukko kuului Maalaisliiton innokkaimpiin itsenäisyysmiehiin yhdessä Santeri Alkion kanssa. Hän palasi kuuden vuoden tauon jälkeen eduskuntaan lokakuun vaaleissa.

Uusi eduskunta aloitti työnsä riitaisissa merkeissä. Yhteiskunnalliset ristiriidat kärjistyivät kärjistymistään syksyn aikana. Oikealla perustettiin suojeluskuntia, vasemmalla työväenkaarteja.

Vain muutama päivä eduskunnan järjestäytymisen jälkeen saatiin tieto vallan vaihtumisesta Venäjällä. Eduskunnassa syntyi kiihkeä väittely siitä, miten Suomen asema olisi järjestettävä.

Poliittinen keskiviiva kyettiin ylittämään viimeisen kerran 15. marraskuuta 1917, kun eduskunta päätti Santeri Alkion ehdotuksesta ottaa itselleen tsaarille kuuluneen korkeimman vallan. Päätöstä kannattivat Maalaisliiton, sosialidemokraattien ja eräiden porvarillisten puolueiden itsenäisyysmiesten edustajat.

Päätös tehtiin työväenliikkeen julistaman suurlakon varjossa. Lakon aikaiset levottomuudet katkaisivat Maalaisliiton ja SDP:n yhteistyön. Maalaisliitto ja porvarilliset puolueet äänestivät marraskuun lopulla valtaan P. E. Svinhufvudin senaatin, jonka tehtäväksi tuli itsenäisyyden toteuttaminen.

Hallan Ukko istui eduskunnassa vuoteen 1922 saakka. Näin hän näki ja koki kansanedustajana Suomen itsenäistymisen dramaattiset vaiheet vuoden 1917 lopulla, vuoden 1918 sisällissodan, vuoden 1919 eduskuntavaalit ja tasavaltaisen hallitusmuodon säätämisen sekä K. J. Ståhlbergin valinnan tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi.

Hallan Ukko kuului

Maalaisliiton innokkaimpii

itsenäisyysmiehiin yhdessä

Santeri Alkion kanssa.

Jätä kommentti