REFRRER:path /

Eduskunnasta: Ilman lukutaitoa ei pärjää!

Eero Suutari

Eero Suutari

Kirjoittaja on kokoomuksen kajaanilainen kansanedustaja.

Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuoden ohella juhlimme myös reformaation 500 vuotista historiaa. Tärkein Martin Lutherin teesien ajatus oli, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ja jokaisen piti osata lukea Raamattua omalla äidinkielellään.

Meillä Suomessa tämä johti siihen, että kirkko otti tärkeäksi teemakseen yleisen lukutaidon kehittämisen kinkereiden avulla. Lukutaidon kannustimena oli, ettei päässyt vihille, jos ei osannut lukea kinkereissä. Tästä alkoi Suomen kehittyminen yhdeksi maailman parhaimmaksi luku- ja kirjoitustaidon maaksi.

Suomi on lukeva kansa, joka arvostaa sivistystä, koulutusta ja lukeneisuutta. Monipuolinen lukutaito on myös oppimisen perusta sekä välttämätön taito aktiiviselle osallistumiselle yhteiskuntaan. Useissa tutkimuksissa on myös yhdistetty lukutaidon taso yleiseen elämässä pärjäämiseen.


Sivistys on kasvatustieteellisessä merkityksessä ihmisenä kasvamista. Vastuu lapsen kasvattamisesta on ensisijaisesti vanhemmilla, mutta myös koululla on tärkeä rooli tukiessaan lasten ja nuorten kasvua itsenäisyyteen sekä aktiivisiksi kansalaisiksi.

Lapsemme ja nuoremme ovat jatkuvan viesti- ja tietotulvan ympäröimiä. Samalla lukutaidolle asetettavat vaatimukset kasvavat jatkuvasti: tietoja on saatavilla helposti, nopeasti ja enemmän kuin koskaan. Samaan aikaan lähdekriittisyyden merkitys valeuutisten maailmassa korostuu.

Suomalaisnuoret ovat edelleen maailman parhaimmistoa lukutaidossa, mutta tasomme on heikentynyt huolestuttavasti. Jopa 11 prosentilla peruskoulunsa päättävistä nuorista ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa. Tämä on hyvin huolestuttavaa nuorten tulevaisuuden kannalta.

Erityisesti poikien lukutaito on heikentynyt. Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero lukemisen harrastamisessa on myös OECD-maiden suurin. Tässä meillä on varmasti peiliin katsomisen paikka. Kasvatammeko kotona ja opetammeko koulussa lapsia ja nuoria yksilöinä vai sukupuolen perusteella?

Syrjäytymisriskit juontavat juurensa jo lapsuudesta ja erityisesti vähempi osaisten perheiden lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta. Tämä vuoksi tavoitteeksi tulee asettaa, että koko ikäluokka osallistuu varhaiskasvatukseen. Heikko luku- ja kirjoitustaito estää hankkimasta monipuolisia tietoja ja taitoja, joita elämässä pärjääminen edellyttää.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on asettanut kansallisen lukutaitofoorumin vastaamaan suomalaislasten lukutaidon ja -innon heikkenemiseen. Lapsen lukuintoa täytyykin tukea jo varhaislapsuudesta lähtien. Yhteinen iltasatu, tarinat ja lorut avaavat maailmaa ihmettelevälle lapselle uusia näkökulmia, herättävät uteliaisuuden ja tukevat lapsen kehitystä.

Jokaisen nuoren ja lapsen täytyy saada taustastaan riippumatta riittävän monipuolinen luku- ja kirjoitustaito. Tasokas varhaiskasvatus ja opetus ehkäisevät parhaiten eriarvoistumista sekä huolestuttavasti lisääntyvää syrjäytymistä.

Kasvattajien ja koulun vastuulla on tukea lasten sekä nuorten lukuharrastusta ja lukuintoa kaikin tavoin. Näytetään myös itse esimerkkiä ja luetaan yhdessä lasten kanssa!

Lopuksi kiitän lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille hyvää ja rauhallista joulua!

Heikko luku- ja kirjoitustaito

estää hankkimasta

monipuolisia tietoja ja

taitoja, joita elämässä

pärjääminen edellyttää.

Jätä kommentti