REFRRER:path /

EU-parlamentista: Suomi juhlii – kahdesta syystä

Liisa Jaakonsaari

Liisa Jaakonsaari

Kirjoittaja on sosiaalidemokraattien oululainen europarlamentaarikko. liisa.jaakonsaari@europarl.europa.eu

Mikä on kaikkien aikojen paras sosiaalinen innovaatio Suomessa? Onko se äitiyspakkaus vai ilmainen kouluruokailu? Tai maailmalla ihastusta herättävät kirjastot, neuvolat tai peruskoulu?

Ranskassa järjestetyssä seminaarissa haikailtiin myös Suomen ja muiden Pohjoismaiden kaltaista lasten päivähoitoa.

Korkeatasoinen lasten päivähoito mahdollistaa naisten työssäkäynnin, mutta ranskalaiset haluaisivat pohjoismaisen päivähoidon mallin erityisesti maahanmuuttajien kotoutumista varten. Kun äiti tuo lapsen päiväkotiin, oppii lapsi salamannopeasti Suomen kielen ja äiti saa kontakteja muihin suomalaisiin.

Mielestäni

kaikkien aikojen merkittävin sosiaalinen innovaatio liittyy kuitenkin kirkkoon ja tänä vuonna vietettävään toiseen suureen juhlavuoteen eli reformaation 500-vuotisjuhliin.

Suomea siunattiin ”järkevällä uskonnolla” kuten eräs historioitsija sanoi, ja sillä oli järisyttävän positiivisia seurauksia Suomessa.

Suomesta tuli maailman luterilaisen maa kun Martin Luther naulasi teesit ja nousi 500 vuotta sitten katolisen kirkon rappiota vastaan ja aloitti reformaation eli kirkon uudistamisen.

Lutherin oppilas Mikael Agricola käänsi Uuden testamentin ja osia Vanhasta testamentista suomen kielelle.

Paras keksintö eli innovaatio oli sitoa lukemisen oppiminen naimisiin menoon. Aleksis Kiven kirjasta Seitsemän Veljestä muistamme kuinka veljesten oli pakko lähteä Impivaarasta lukkarinkouluun. Jukolan naapurissa asuva Männistön Venla oli keskeinen motiivi.

Agricolan raamatunkäännös ja samalla Suomen kielen luominen on juhlavuoden aikana noteerattu Wittembergissä Saksassa historiallisena suurtyönä.

Suomalaista työmoraalia pidetään myös luterilaisena, mutta Luther arvosteli työhulluutta. Luther katsoi ”työhulluuden olevan ylpeyden vakavin muoto, jossa ihminen yrittää enemmän kuin jaksaa.”

Luther arvosteli myös kohtuuttomuutta, joten häntä voitaneen hyvin pitää nykyisin niin muodikkaan kiertotalouden esitaistelijana.

Lutherin pimeä puoli liittyy myös Suomen historian vieläkin monilta osin vaiettuun vuoteen 1918. Ensi vuonna tulee siitäkin 100 vuotta.

Luther kukisti verisesti talonpoikaiskapinan ja loi pohjaa oikeutetun sodan teologialle. Selittyvätkö tällä vuoden 1918 kauhut?

Kansalaissodan jälkeen Suomessa kuoli järjettömän paljon punaisia nälkään, tauteihin ja kostoon. Punaorpojen kohtelu oli säälimätöntä. Kansalaissodan kauhut voi jotenkin ymmärtää –  väkivaltaa oli puolin ja toisin –, mutta ei sitä koston määrää, mikä valtasi valkoiset voittajat sodan jälkeen.

Siinäpä pohtimista sekä Suomen 100-vuotisjuhlissa että Reformaation 500-vuotisjuhlissa.

Paras innovaatio oli

sitoa lukemisen

oppiminen

naimisiin menoon.

Jätä kommentti