REFRRER:path /

Selluvaikuttajat: Paltamon tehdassuunnitelma Kemijärveä edellä

ANTTI SALLINEN
Veikko Heikkinen, Tauno Mulari

Veikko Heikkinen, Tauno Mulari

Kirjoittajat ovat Kainuun biosellutehdas -hankkeen taustavaikuttajia. Rakennusinsinööri, metsätalousinsinööri Veikko Heikkinen on Puolangalta ja sellutehdasasiantuntija Tauno Mulari Kemijärveltä.

Tällä hetkellä keskustellaan sote-alueista ja Kainuukin on oikeutetusti vaatimassa omaa sellaista. Keskustelu on painottunut rakenteiden ja sisällön pohtimiseen, vaikka pitäisi keskustella, millä se Kainuu sotensa rahoittaa?

Lisäksi täytyy pystyä perustelemaan, miksi Kainuu ansaitsee oman sote-alueensa? Kainuulla on kaikki mahdollisuudet hankkia omin varoin rahoitus sotelle, eikä aina olla käsi ojossa valtion suuntaan. Kainuun katteellinen tulevaisuus tulee perustua omiin raaka-aineisiin ja niiden jalostamiseen täällä.

Kainuun metsikkö– ja metsänomistajarakenne on optimaalinen biosellutehdasinvestoinnille. Kainuun talousmetsistä nuoria kasvatusmetsiä on noin 50 % ja varttuneita taimikoita noin 20 %.

Valtio ja yksityiset metsänomistajat omistavat Kainuun talousmetsistä yhteensä noin 90 %.

Nämä edellä mainitut seikat tarkoittavat, että kuitupuuta riittää ja puun toimittaminen tehtaalle voidaan tehdä kainuulaisin voimin.

Puun jalostusarvo pysyy korkealla, kun puu saadaan mahdollisimman nopeasti jalostettavaksi (kahden viikon sisällä kaadosta). Se on logistisesti täysin mahdollista, koska kuusihierteen valmistukseen kuusikuitu pystyttiin kuljettamaan tehtaalle kahdessa viikossa.

Uudenajan biojalostamoiden kovinta ydintä on puun kuiduttaminen esimerkiksi liukoselluksi ja lisäksi prosessissa hyödynnetään kaikki mitä puusta on hyödynnettävissä sekä tuotetaan sähkö- ja lämpöenergiaa.

Investoinnit tehdään alan uusimpia innovaatioita hyödyntäen, jolloin tehtaista tulee ”ketteriä” vastaamaan tulevaisuuden nopeasyklisen toimintaympäristön haasteisiin.

Sellukuidusta voidaan valmistaa mikrosellua ja nanosellua, joka on tulevaisuuden raaka-aine esim. 3D – ja 4D –tulostuksiin sekä moniin muihin tuotteisiin, joilla voidaan korvata öljypohjaisia raaka-aineita.

Metsäteollisuus ry:n lobbauksen viesti on viime aikoina ollut, että uusi biotalouden nousu tulee perustua vanhoihin toimijoihin. Olisiko kuitenkin aika uusien, paikallista raaka-ainetta jalostavien, toimijoiden yrittää saada biotalous nousuun, lähtökohtana kansallinen etu?

Suomen Pankki julkisti äskettäin raportin, jossa pohdittiin Suomeen tehtävien investointien vähäisyyttä. Raportin viestinä oli: ”Jotta uudet ideat, tuotteet ja firmat pääsisivät lentoon, olisi käynnistettävä paljon puhuttu luova tuho. Uusille yrityksille pitäisi luoda hyvät mahdollisuudet haastaa vanhat yritykset”.

Biosellutehdas on perustettava raaka-ainevarantojen keskelle, liiketaloudellisesti parhaalle paikalle, jossa on valmis infra (tiet, rautatie, sähköverkko) sekä työvoimaa saatavilla.

Uudenajan biosellutehtaiden parhaat sijoituspaikat Pohjois-Suomessa ovat Paltamo ja Kemijärvi, koska ne sijaitsevat puuraaka-ainevarantojen keskellä ja täyttävät muutkin tehdaspaikalta vaadittavat ominaisuudet. Molemmista uusista tehtaista on tehty tuloslaskelmat, jotka perustuvat todellisiin lukuihin ja ne on laadittu alan parasta asiantuntemusta hyödyntäen.

Laskelmissa on esitetty käyttökatteet eri sellulaaduille. Kainuun uuden tehtaan käyttökate (=yrityksen puhdas tuotto ennen verojen maksua) olisi liukosellua tuottamalla noin 250 miljoonaa euroa vuodessa tai nanosellua ja sivutuotteita tuottamalla peräti 950 miljoonaa euroa vuodessa!

Nämä Pohjois-Suomen uudet tehtaat tuottaisivat sähköä valtakunnan verkkoon noin 1 000 gigawattituntia vuodessa eli saman verran kuin on koko Suomen tuulivoiman tuotanto on tällä hetkellä. Biosellutehtaassa sähköntuotto tulee osana jalostusprosessia ja ei tarvitse valtion tukea.

Uuden biosellutehtaan investoinnin arvo on noin 800 miljoonaa euroa. Lisäksi tehtaan yhteyteen voi tulla muuta uutta investointia kuten esimerkiksi tehtaat nanosellun jalostamiseksi komposiittituotteiksi ja tuhkan jalostamiseksi metsälannoitteeksi.

Näillä investoinneilla suomalainen metalli- ja rakennusteollisuus saadaan uuteen nousuun, koska investointien kotimaisuusaste on noin 80 %.

Investointien kokonaisarvo voi olla lähes miljardi euroa. Nyt on viimeistään löydyttävä yhteinen tahtotila kainuulaisilta, biosellutehdashankkeen realisoitumiseksi. Rahaa hankkeen toteuttamiseen on saatavilla niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Paras vaihtoehto tehtaan omistajaksi on yhtiö, jossa ovat pääosakkaina kainuulaiset yritykset, Kainuun kunnat ja valtio. Tällä varmistetaan, että tehtaan käyttökate jää Kainuuseen ja Suomeen.

Mikäli tällainen yhtiö ei toteudu, hanke realisoituu kansanvälisten toimijoiden kautta. Tällöin tehtaiden käyttökate, joka voi olla nanosellua ja sivutuotteita tuottamalla lähes miljardi euroa vuodessa, menee ulkomaisille omistajille ja se ei missään nimessä ole hyvä ratkaisu!

Valtio omistaa noin puolet Kainuun ja Lapin talousmetsistä, joten sillä on suurena raaka-aineen omistajana oikeus ja velvollisuus osallistua investointeihin. Näin saadaan raaka-aineen jalostusarvo hyödyttämään kansan- ja aluetaloutta.

Tällä hetkellä Metsähallitus myy kuitupuunsa suurille metsäyhtiöille, jotka ovat olleet syytettynä kartellista, jossa on pyritty sopimaan keskenään valtiolta ostettavan kuitupuun hinnasta. Tämä on meidän kaikkien yhteisten varojen alehintaan myyntiä.

Eikö olisi järkevämpää, että Metsähallitus ottaa kuitupuusta oikean hinnan ja myös jalostuksen kautta lisäarvoa, pohjoisen huippuraaka-aineesta, sijoittamalla uusiin tehtaisiin.

Tehdasinvestointia kritisoineet ovat epäilleet kuitupuun riittävyyttä Kainuun tehtaalle. Kainuun metsistä voidaan hakata puuta kestävästi 5,5 miljoonaa m3 vuodessa. Siitä riittää puuta myös biosellutehtaalle.

Uusi biosellutehdas, joka tuottaa liukosellua 450 000 tonnia vuodessa, käyttää kuitupuuta noin 3 miljoonaa m3. Uusi tehdas rakennetaan 25 – 30 % suuremmalle tuotannolle, jolla varaudutaan raaka-ainevarantojen kasvuun ja mahdolliseen puuntuontiin alueen ulkopuolelta.

Liukoselluksi jalostettaessa kuitupuu voidaan korjata latvaläpimitaltaan 4 cm asti, jolloin kuitupuun saanto on 20 % suurempi kuin paperihavuselluksi jalostettaessa (latvaläpimitta vaatimus 7 cm).

Lisäksi sahoilta tulee raaka-ainetta biosellutehtaalle, koska noin 25 % sahoille viedystä tukkipuusta palautuu pintapuusta tehtynä hakkeena sellutehtaalle raaka-aineeksi.

Sellutehtaiden ympäristönsuojelutaso on parantunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana huomattavasti.

Tätä ennen jätevedet johdettiin puhdistamattomina vesistöihin ja ilmanpäästömäärät olivat suuria.

Vaikutukset vesistöihin pienentyivät selkeästi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa, kun käyttöön otettiin biologiset jätevedenpuhdistamot. Myös ilmapäästöjen osalta kokonaismäärät ovat pienentyneet jopa 95 % kehittyneiden käsittelyjärjestelmien ansiosta, vaikka tuotanto on samaan aikaan kasvanut.

Nykyään kaikki tehtaat raportoivat keskeisistä ympäristöparametreista viranomaisille säännöllisesti. Valvontaan ja päästöjen mittauksiin kiinnitetäänkin nykyään paljon huomiota.

Uuden ajan sellutehtaassa on mahdollista hyödyntää uusia innovaatioita kuten esimerkiksi Aalto-yliopistossa kehitettyä sellunvalkaisumenetelmää. Valkaisu on puun hinnan jälkeen suurin kustannus sellutehtaalla.

Tyypillisesti se sisältää 4–5 eri prosessivaihetta, joiden välissä sellu pestään. Sekä valkaisulaitteet että pesurit ovat suuria ja kalliita.

Uuden menetelmän ansiosta valkaisun investointikulu voi alentua puoleen. Myös käyttökustannukset alenevat noin puoleen.

Valkaisukemikaaleja kuluu vähemmän, samoin energiaa, kun sellumassaa ei tarvitse keittää tuntien ajan. Menetelmä on vähintään yhtä ympäristöystävällinen kuin nykyiset valkaisumenetelmät, sellukuidulle se voi olla jopa nykymenetelmiä parempi, kun kuituja ei tarvitse keittää tuntikaupalla. Valkaisumenetelmässä käytetty amiinipohjainen katalyytti hajoaa luonnossa.

Juuri valmistuneen väestöennusteen mukaan Kainuun väkiluku laskee usealla kymmenellä prosentilla.

Ennusteen tiedotteessa Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo toteaa seuraavaa: ”Ennusteen tärkein tehtävä on tarjota päätöksentekijöille mahdollisuus arvioida, onko tuleva kehityskuva toivottu vai tulisiko kehityskulkua pyrkiä muuttamaan toimenpiteillä ja päätöksillä”.

Kainuulla on runsaasti käyttämättömiä raaka-aineita. Metsätaloudessa kuitupuuta sekä maataloudessa maitoa ja lihaa. Ne täytyy jalostaa lähellä, eikä kuljettaa pitkiä matkoja etelään ja jopa valtion tuella.

Kainuun edunvalvojien ja alueen ihmisten täytyy rohkeasti puolustaa oikeutta omiin raaka-aineisiinsa ja niiden jalostamista alueella. Muuten tuo väestöennuste voi hyvinkin toteutua ja viimeinen sammuttaa valot. Mutta, mikäli teemme oikeita ratkaisuja, tulevaisuudessa meille voidaan olla jopa ”katteellisia”.

Viime kuukausien aikana on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä Kainuun hankkeen osalta. Kainuun hanke on tällä hetkellä jo pidemmällä kuin Kuopion ja Kemijärven hankkeet.

Nyt täytyy kaikkien kainuulaisten tahojen, yhdessä valtion kanssa, viedä hanke päämäärätietoisesti maaliin saakka.

Tavoitteen on oltava kristallinkirkas: oma biosellutehdas toiminnassa jo tällä vuosikymmenellä!

Paras vaihtoehto

tehtaan omistajaksi

on yhtiö, jossa ovat

kainuulaiset yritykset,

Kainuun kunnat ja valtio.

Kainuun selluhanke on

nyt jo pidemmällä kuin

Kuopion ja Kemijärven

tehdashankkeet.

Paras vaihtoehto

tehtaan omistajaksi

on yhtiö, jossa ovat

kainuulaiset yritykset,

Kainuun kunnat ja valtio.

Kainuun selluhanke on

nyt jo pidemmällä kuin

Kuopion ja Kemijärven

tehdashankkeet.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

  • Tuoreimmat

    Sotkamon nuorilla menee hyvin 2 minuuttia sitten | 0
    Kotitöissä oppii kädentaitoja 13 minuuttia sitten | 0
    Yläkerta: Ei uusia sotalaivafarsseja 48 minuuttia sitten | 0