REFRRER:path /

Näkökulma: Kainuun metsien mahdollisuudet uhkaavat jäädä hyödyntämättä

Heikki Rahko

Heikki Rahko

Ilman lisääntyvää puunkäyttöä Pohjois-Suomessa myös Kainuun metsien lisääntyvät mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

EU:n hiilensidonnan taakanjakokeskustelussa ei tunneta Suomen metsätalouden perusteita.

Kainuun metsät ovat nuoria ja kovassa kasvussa. Ne sitovat tehokkaasti hiilidioksidia.


Kainuun metsien kestävä vuotuinen hakkuumahdollisuus on myös kasvanut reilusti ja kasvaa edelleen. Puun kysyntä ei kuitenkaan mahdollista täysimääräisiä hakkuita. Ensiharvennuksista pystytään hakkaamaan vain kolmannes vuotuisesta 24 000 hehtaarin Kainuun yksityismetsien tavoitteesta.

Jos harvennushakkuita ei tehdä ajallaan, metsät riukuuntuvat ja niiden kasvu ja siinä samalla myös hiilensidonta heikkenee. Samalla hyvälaatuisen sahapuun kasvu tyssää ja metsikön taloudellinen tuotto romahtaa.

Erityisesti Ylä-Kainuun tilanne on nyt kärjistynyt.

Suomussalmen yksityismetsistä hakattiin viime vuonna tukki- ja kuitupuuta yhteensä 231 000 kuutiometriä. Siitäkin syntyy kunnioitettavan pitkä pino, mutta paljon parempaankin tulokseen olisi Suomussalmella mahdollisuuksia.

Kestävä hakkuumahdollisuus on nimittäin Suomussalmen yksityismetsissä noussut 490 000 kuutiometriin vuodessa.

Yksityismetsiä Suomussalmella hyödynnettiin siten viime vuonna vajaat puolet kestävästä hakkuumahdollisuudesta.

Yksityismetsien kasvu ja hakkuumahdollisuus on noussut metsänhoitotöitä tekemällä. Suurimpana tekijänä pitäisin vajaatuottoisten metsien muuttamista kasvuisiksi nuoriksi metsiksi.

Vielä neljäkymmentä vuotta sitten hakattiin kasvunsa lopettaneita yleensä vanhoja kuusikoita ja uudistettiin usein maapohjat männylle. Puustoa kertyi noissa keppimetsien uudistushakkuissa saman verran hehtaarilta kuin nyt hakataan ensiharvennuskohteilta eli 40 kuutiota hehtaaria kohti.

Yhteiskunta ja maanomistajat panostivat silloin tietämättään metsien hiilensidonnan lisäämiseksi.

Onneksi silloin oli kuusikuitupulla kysyntää Kajaanin paperitehtaan ansiosta. Nyt kysyntää ei kuusikuitupuulle enää ole entiseen malliin, vaan kuusikuidut laitetaan yleisesti mäntykuitupuun kanssa samaan kasaan ja viedään sellutehtaalle.

Suomessa osataan lisätä metsien puustoa.

Suomen metsien kasvu on tuplaantunut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. 1970-luvulla metsät kasvoivat 50 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, nyt 110!

Metsien kasvun lisäämiseksi voitaisiin tehdä paljon nykyistä enemmän. Metsänhoitotöitä tekemällä on tuplattu metsien kasvu ja niitä edelleen tehostamalla pääsisimme tulevaisuudessa paljon nykyistä suurempaan metsien hiilensidontaan.

Jos EU:ssa pääsee voitolle metsien kestäviä hakkuita supistava mielipide, hakkuut Suomessa jäädytetään nykytasolle.

Mikäli investointeja tehtäisiin, raaka-aine joko tuotaisiin muualta tai Suomi joutuisi kompensoimaan lisähakkuut rahallisesti EU:lle. Siis sellaiset hakkuut olisivat rahastuksen kohteena, jotka ovat kaikilla mittareilla kestäviä ja jopa tulevaisuuden hiilinielun kannalta välttämättömiä.

Mielestäni pitäisi ottaa oppia siitä onnistuneesta hiilensidonnan kasvatuksesta, mitä Suomi on tehnyt viimeiset seitsemänkymmentä vuotta. Lisätään koko ajan kasvua ja hakkuita.

Sillä ilman hakkuiden lisäämistä kasvu lähtee taittumaan ja hiilensidonta pienenee sen mukana.

Puusto ei säily hiilivarastona ikuisesti, vaan kuolevasta metsästä tulee aikanaan hiilipäästö.

Kirjoittaja on MTK metsälinjan kenttäpäällikkö ja metsäasiantuntija Kajaanissa.

Jos harvennushakkuita

ei tehdä ajallaan,

metsien kasvu ja niiden

hiilensidonta heikkenee.

Puusto ei säily

hiilivarastona ikuisesti

vaan kuolevasta metsästä

tulee hiilipäästö.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

  • Tuoreimmat

    Sotkamon nuorilla menee hyvin 1 minuuttia sitten | 0
    Kotitöissä oppii kädentaitoja 12 minuuttia sitten | 0
    Yläkerta: Ei uusia sotalaivafarsseja 47 minuuttia sitten | 0