REFRRER:path /

Talvivaara

Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella käytetään bioliuotusmenetelmää, jonka on arveltu mahdollistavan köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Kaivos aloitti toimintansa lokakuussa 2008.
Talvella 2010-2013 sattui kipsisakka-altaissa kolme suurta vuotoa.
Marraskuussa 2014 Talvivaaran tuotantoyhtiö meni konkurssiin.
Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame.

 

« »

Näkökulma: Purkuputki ei pilaa Heterannan pohjavettä

Teijo Määttänen
Hannu Mellin

Hannu Mellin

Viime aikoina olemme saaneet seurata mediassa Talvivaaran kaivokselta lähtevän ns. purkuputken suunnitelmaa, jossa kaivosalueella kertyvät ja käsitellyt vedet voidaan laskea Nuasjärveen. Mielipiteet käyvät puolin ja toisin hyvin kiivaina ja vastakkainasettelu tuntuu olevan voimissaan tässäkin tapauksessa. Uutisten joukosta vilahtaa esiin myös huolestuminen ja epäily Heterannan pohjavedenottamon haavoittuvuudesta, jos putken rakentaminen saa luvan.

Heterannan pohjavedenottamo sijaitsee Nuasjärven rannan läheisyydessä, Kuluntalahden kohdalla eli aiotun purkuputken alajuoksulla. Se on ehdottomasti Kajaanin kaupungin vedenjakelun tärkein ja paras pohjavedenottamo veden laadun, määrän ja taloudellisuuden puolesta. Pohjavettä on otettu Heterannan ottamolta sen valmistuttua, vuodesta 1995 lähtien. Sen ansiosta päästiin lopullisesti eroon Nuasjärven huonolaatuisesta ja kalliista pintaveden käytöstä.

Heterannan pohjavesi otetaan Salmijärvi-Kuluntalahti valuma-alueen loppupäässä sijaitsevilta ottopisteiltä ja sinne virtaavan pohjaveden määräksi on laskelmien mukaan arvioitu 8 400 kuutiometriä vuorokaudessa. Nykyinen vedenoton määrä sieltä on huomattavasti tätä alhaisempi. Niinpä ylimääräinen maan uumenista virtaava pohjavesi purkautuu suoraan läheiseen Nuasjärveen.

Nuasjärven vedenpinnan ja rannan läheisyydessä pohjaveden pinnan korkeutta on tarkkailtu reaaliajassa jo vuodesta 1995 lähtien. Johtuen otettavan veden määrästä ja maaperän rakenteesta, alueen pohjaveden pinta pysyttelee huomattavasti korkeammalla kuin Nuasjärven vedenpinta.

Toisin sanoen Nuasjärvestä vesi ei pääse pohjaveden ottamolle.

Heterannan pohjaveden ottamon toteuttamiseen liittyi paljon vaiherikkaita tapahtumia. Aikaisemmat tutkimustulokset kun osoittivat, että Heterannasta saatava pohjaveden määrä on hyvin pieni, eikä sinne ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa pohjavedenottamoa.

Niinpä 90-luvun alkupuolella Kajaanin kaupungin käyttövedeksi suunniteltiin vahvasti tekopohjaveden valmistamista. Esikäsitelty pintavesi Nuasjärvestä (suunnitellun purkuputken alajuoksulta) olisi suunnitelmien mukaan pumpattu Salmijärven hiekkaiselle imeytysalueelle. Tähän tehtiin myös mittavat alkuselvitykset ja kokeelliset tutkimukset. Samoihin aikoihin aloiteltiin myös vesilaitoksen aloitteesta ja toimesta pohjavesiolojen lisätutkimukset Heterannan alueella.

Kaupungin ylin johto suhtautui lisätutkimuksien tekemiseen hyvin vastahakoisesti, eikä siihen myönnetty tutkimusmäärärahaa lainkaan. Pääsin kuitenkin sopimukseen kokeneen pohjavesialan toimiston kanssa lisätutkimusten aloittamisesta – kuitenkin ilman rahaa! Kun esittelin hieman myöhemmin alueelta saatuja tuloksia ja näytteitä silloiselle teknisen toimialan johtajalle, Erkki Vähämaalle, alkoivat asiat rahoituksen puolesta paranemaan. Se oli hieno päätös. Hän muistutti samalla, että kaupungin puolesta vastuu on tässä asiassa lisätutkimusten tekijällä.

Koska samaan aikaan hanketta vastustettiin kiivaasti paikkakuntalaisten, osan luottamushenkilöstön, kaupungin johdon, paikallisen vesiviranomaisen ja oikeuslaitoksen taholta, jouduin kutsumaan Kajaaniin taustajoukkoihini Suomen vesiviranomaisten ylintä johtoa. Lopulta hanke saatiin toteutettua. Heterannan pohjaveden ottamon rakentamis- ja käyttökustannukset ovat niin alhaiset, että siitä saakka vesihuollon talous on ollut hurjasti ylijäämäinen ja sen ansiosta se jatkuu tänäkin päivänä.

Kansanterveyslaitoksella oli tuohon aikaan käynnissä tutkimus, jossa selvitettiin perusteellisesti viidentoista eri kaupungin käyttöveden laatua. Heterannan pohjavesi pääsi myös mukaan tutkimuksen piiriin ja lopputuloksena se rankattiin laadultaan parhaaksi vedeksi.

Mielessäni pyöri tuolloin vahvasti ajatus liiketoiminnan aloittamisesta Heterannan pullotetulla vedellä. Vieläkään se ei ole liian myöhäistä. Onhan Kajaanista hyvät kulkuyhteydet muualle. Lisäksi sillä voi olla Kajaanin imagoa parantava vaikutus. Pullotetun veden käyttö kasvaa maailmalla huimaa vauhtia. Valio myy tänäkin päivänä pullotettua vettä esim. Venäjälle.

Pullotetun veden markkinointi osataan maailmalla.

Olen vienyt useita vesialan ryhmiä tutustumaan Singaporen vesilaitokselle, jossa osa puhdistetusta jätevedestä sekoitetaan käyttöveden sekaan. Tätä coctailia saa myös pullotettuna. Vauras Singapore on edelleen riippuvainen raakaveden tuonnista naapurimaasta Malesiasta.

Tulevaisuuden suuri suunnitelma on päästä käyttöveden osalta asteittain omavaraisuuteen lisäämällä samanaikaisesti myös puhdistetun meriveden tuotantoa. Sitä on yllin kyllin saatavilla mutta sen puhdistaminen käyttövedeksi ei ole halpaa lystiä. Suunnitelman mukaan puhdistetun jäteveden osuus käyttöveden kokonais kulutuksesta tulee kasvamaan huomattavasti, jopa puoleen vuoteen 2060 mennessä.

Jätevesi puhdistetaan tehokkaasti biologisella prosessilla, suodatuksella ja käyttövedeksi menevän veden loppukäsittely käänteisosmoosiolla. Puhdistustuloksena vedestä poistuvat myös terveelliset mineraalit ja suolat. Esimerkiksi kalat voivat elää tällaisessa vedessä vain vuorokauden.

Biologisten prosessien käyttö on nykyisin huomattavan yleistä. Niiden avulla voidaan korvata kalliita ja haitallisia kemikaaleja.

On kuitenkin muistettava, etta biologinen prosessi kannattaa testata perin pohjin pienempi mittakaavaisella pilotilla, jolla saadaan helpommin ja taloudellisemmin, olosuhteita muuttamalla, kerättyä arvokasta tietoa, ei ainoastaan sen toimivuudesta, vaan myös myöhemmin täysimittakaavaisen laitoksen käytön optimoinnissa.

Biologisen prosessin toimivuutta ei voi päättää yhtiön toimitusjohtaja, hallintoneuvosto eikä konsultti, vaan lopullisen päätöksen tekevät prosessin bakteerit.

Kirjoittaja on diplomi-insinööri sekä vesi- ja jätevesialan asiantuntija.

Heterannan pohjaveden
pinta on korkeammalla
kuin Nuasjärven pinta.
Nuasjärven vesi
ei siksi pääse
pohjaveden ottamolle.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti


Lue lisää aiheesta

« »