REFRRER:path /

Näkökulma: UPM voisi jättää Kainuuseen myös mukavan muiston

Susanna Kinnunen
Virpi Juvonen

Virpi Juvonen

Kirjoittaja on Kainuun luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja.

Luonnonsuojelijan kysymyksiä ja vastauksia Ärjästä

Miksi toimitte vasta nyt?

Kainuun luonnonsuojelupiiri käytti vireillepanossa luonnonsuojelulain pykälää 57. luontovahingon ehkäiseminen. Sen käyttö on mahdollista pakkotilanteessa, esimerkiksi jäätien teko ei ole vielä pakkotilanne ja välitön uhka. Teimme vireillepanon, koska Ärjän hoito- ja käyttösuunnitelman jälkeen on tullut uutta tietoa erityisesti suojeltavan lajin esiintymisestä alueella.

Ärjän puolesta on toimittu koko ajan ja mahdollisuuksien mukaan. Toisaalta emme ole halunneet olla Ärjän asiassa kovin näkyviä, koska Ärjän kohtalo on paljon muutakin kuin luonnonsuojelukysymys. On ollut tärkeää antaa tilaa muille ja saada tavallisen Ärjän käyttäjän näkemys esille.

Emme ole olleet tyytyväisiä suunnitelmaan. Se tehtiin yhtiön omana metsätalouden toimena. Suunnitelman näkökulma on metsätalouden ja luontokartoituksia ei sitä varten tehty. Suunnitelmassa ei otettu vakavasti huomioon sitä että Ärjä kuuluu Oulujärven rannat ja saaret Natura 2000 alueeseen. Tällaisissa kohteissa mm. valtio käyttää ulkopuolisia konsultteja ja tekee kattavat luontoselvitykset. Ärjän kohdalla niitä ei ole tehty. Metsätaloustoimien perusteet ovat hataria ja harhaanjohtavia eivätkä toteuta niitä tavoitteita, joita on esitetty. Näillä perusteilla nyt vain ei ole merkitystä samalla tavalla kuin pakkolailla on.

Ärjän metsät, pitääkö niitä hakata?

UPM:n selvitys puhuu monotonisista ja tasaikäisistä metsistä, joiden erirakenteisuutta ja monimuotoisuutta pitää lisätä hakkuilla. Suuren saaren keskeisin alue onkin valoisaa, tasakokoista ja ehjää männikköä.

Viimeistään hakkuut ovat myös osoittaneet että Ärjän metsät ovat vanhoja, puusto on 100-200 vuotta vanhaa. Ajatelkaapa jos sen ikäinen metsä kasvaisi mantereen puolella!

Saaren keskeisin ja suurin metsäalue on luontaisesti kehittynyttä, mielenkiintoista ja erilaista vanhaa metsää, jollaista mantereella ei koskaan synny. Puut ovat tasakokoisia, mutta ei tasaikäisiä, koska osa on lopettanut pituuskasvunsa jo ajat sitten. Puiden pienuus johtuu kasvuympäristöstä ja tuulisuudesta.

Hakkuut eivät lisää alueen lajistoa eikä luonnon monimuotoisuutta, ne lisäävät vain nuorta metsää. Ärjän metsien monimuotoisuus lisääntyy vain metsän ikääntymisen myötä eikä siihen mene välttämättä kauaakaan. Naavaisuutta, kaarnan paksuuntumista ja yläoksien järeytymistä oli havaittavissa. Hakkuut kohdistuvat tavalla tai toisella koko tälle suurelle tasakokoiselle vanhan metsän alueelle.

Tuulenkaatoja on alueella jo nyt aika paljon. Ne lisääntyvät hakkuiden myötä ja kohdistuvat kaikkialle saaren alueelle. Tuulenkaadot lisäävät aukkoisuutta ja taimettumista myös luontaisesti.

Mitä hakkuissa menetetään?

En ole mistään vastaavasta Kainuulaisesta kohteesta lukenut yhtä paljon ylistäviä ja sivistyneitä tekstejä, kuin nyt Ärjän kohdalla. Siinä saaressa täytyy olla jotain. Ihmiset puhuvat paratiisisaaresta. Ärjä on ollut pitkään virkistysalueena rantojensa ja mäntykankaidensa vuoksi. Ärjän keskeiset alueet ovat nyt vanhoja helppokulkuisia mäntykankaita. Hakkuiden aiheuttama huoli Ärjän puolesta on todellinen.

Ehjä, vanha mäntykangas on aina voimaannuttava kokemus. Ärjässä näkyvyyttä on enimmillään satoja metrejä ja kuitenkin metsä on hyvin puustoinen.

Rannat ympäröivät metsää, joten siellä on turvallista liikkua ilman eksymisen pelkoa. Alue on hallittava ja turvallinen monin tavoin. Ärjän metsät ovat oikeasti virkistäviä – siis voimaannuttavia.

Se kaikki lakkaa hakkuiden myötä: konejäljet, risukasat, aukot, taimipusikot, kannot ja kynnököt muistuttavat vain ihmisen kyltymättömästä ahneudesta. Lisääntyvät tuulenkaadot aiheuttavat vaaratilanteita enenevästi. Hiekkainen maapohja on paljastuessaan erittäin altis kulumiselle.

Ärjää kiertävät rantametsät ovat erityisiä ja alueelta löytyy luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita. Ärjä on kulttuurisesti arvokas ja sieltä löytyy yllätyksiä, seikkailun paikkoja ja mielenkiintoisia kohteita joka puolelta saarta.

Mitä hyvältä virkistysalueelta voi vielä vaatia? No se kulkeminen tietysti, vaan Ärjä ei olisi Ärjä jos se olisi mantereella. Se on Suomen suurimman sisäveden komea ja ehjänä säilynyt harjusaari lähellä mannerta ja kaupunkia, keskellä Kainuuta. Miksi tällaisesta ainutlaatuisuudesta ei pidetä kiinni?

Mitä voi vielä tehdä?

Ärjä menettää virkistysmetsäarvonsa tulevien hakkuiden myötä. Hakkuut ovat vasta aluillaan, siispä niistä voi vielä luopua.

UPM on saanut Kainuusta jo niin paljon, että eipä haittaisi vaikka omalla päätöksellä antaisivat saaren suojeluun ja toisaalta olisipa mukava, että Kainuuseen jäisi yhtiöltä tuollainen mukava muisto.

Kaupunkilaisten ja eri tahojen ääni on kyllä kuulunut, se vain tulee ottaa paremmin huomioon ja sille on paikkansa juuri nyt.

Nämä ”yhteiskuntasopimusneuvottelut” voisi käynnistää vielä kerran.

Näen, että kaupungin tulee olla siinä aktiivinen. Ärjän voisi liittää vaikka Oulujärven retkeilyalueeseen ja näin ollen saadaan myös valtio kantamaan osan vastuusta. Ärjä voisi olla Kajaanin ja UPM:n yhteinen Suomi 100 hanke ja mitä kaikkea!

Nyt Kainuun piiri odottaa UPM:n vastausta asiaansa, johon taas me annamme vastineemme. Ely-keskus tekee päätöksen näkemyksensä perusteella

Toivomme että ely-keskus tunnistaa myöhemmin esiin tulleiden seikkojen vuoksi hoito-ja käyttösuunnitelman vaativan täydentämistä ja sen hyväksymisen perustuneen puutteellisiin tietoihin.

Kaupunkilaisten ja

eri tahojen ääni on

kyllä kuulunut,

se vain tulee ottaa

paremmin huomioon.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti