REFRRER:path /

Analyysi: Mattis ei puhunut mitään Suomen auttamisesta – Ruotsi on todennäköisesti jo saanut salaise

Yhteistyötä Suomi tekee tiiviisti läntisten sotilasmahtien kanssa, mutta siihen ei sisälly Nato-jäsenyyden kaltaisia turvatakuita mahdollisessa kriisitilanteessa.

Lauri Nurmi

Helsinki

Suomi ja Yhdysvallat solmivat syksyllä 2016 yhteistyöasiakirjan kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventämisestä.

Aiejulistuksen allekirjoittivat puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ja Yhdysvaltain varapuolustusministeri Robert Work, joka edusti presidentti Barack Obaman hallintoa.

Suomen puolustushallinto kutsuu USA-asiakirjaa aiejulistukseksi. Yhdysvaltain puolustusministeriö käyttää englanninkielistä termiä ”statement of intent”, jonka suomennos on ”aiesopimus”.

Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis mainitsi maanantaina iltapäivällä julkilausumassaan aiesopimuksen, kun hän oli tavannut tasavallan presidentti Sauli Niinistön.


– Toivotamme tervetulleeksi niin syventyvän kahdenvälisen yhteistyömme kuin syventyvän Nato-kumppanuutemme. Tämän päivän keskusteluissamme totesimme jälleen kerran, että Suomen ja USA:n suhteet ovat vahvemmat kuin koskaan, Mattis korosti.

Yhdysvaltain puolustusministerin vierailu on looginen seuraus Suomen valtionjohdon halusta syventää puolustusyhteistyötä läntisten suurvaltojen kanssa.

Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälistä yhteistyötä lisätään muun muassa puolustuspolitiikassa, tietojen vaihdossa, kansainvälisissä operaatioissa sekä suorituskykyjen, valmiuden ja yhteystoimintakyvyn vahvistamisessa.

Käytännössä yhteensopivuudella tarkoitetaan maiden yhteistä taistelukykyä, mutta tätä poliitikot eivät mielellään sano ääneen.

Puolustusministeri Niinistö nosti perjantaina MTV:n haastattelussa esiin ajatuksen suuren kansainvälisen sotaharjoituksen järjestämisestä Suomessa. Yhdysvallat olisi yksi harjoituksen keskeisistä osallistujamaista.

Presidentti Niinistö totesi Mattisin tavattuaan, että Suomen on perusteltua harjoitella kansainvälisen avun vastaanottamista, mutta asetteli sanojaan varovaisesti.

– Ensinnäkin puhuin siitä puolustusministerin kanssa tänään. Meillähän on ollut aina silloin tällöin tapana pitää niin sanottu pääsotaharjoitus, jolla on tarkoitettu lähtevän [asevelvollisuus-] vuosiluokan pääsotaharjoitusta, Niinistö sanoi.

Syyskuussa Ruotsissa järjestettyyn suurharjoitukseen osallistui 20 000 sotilasta. Amerikkalaiset harjoittelivat Aurorassa Ruotsin puolustamista. Yksi osallistujamaista oli Suomi.

Suomen valtionjohto on läpi kuluvan hallituskauden korostanut, että Suomi ei saa jäädä länsisuhteiden syventämisessä Ruotsista jälkeen.

Kun Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist tapasi 18. toukokuuta Yhdysvaltain puolustusministerin Mattisin Pentagonissa, matkalla oli mukana Dagens Nyheterin turvallisuuspolitiikan toimittaja Mikael Holmström. Tämä kirjoitti Mattisin sanoneen hänelle, että jos Ruotsi joutuu pulaan Venäjän kanssa, Yhdysvallat tulee avuksi. (DN 26.5.2017)

Mattisin kertoma USA:n sitoutuminen Ruotsin puolustamiseen on linjassa Yhdysvaltain edellisen hallinnon politiikan kanssa.

– Kenenkään ei pidä ymmärtää väärin, ei herra Putinin eikä kenenkään muun. Tämä on koskematonta aluetta. Piste. Piste. Piste, sanoi Yhdysvaltain silloinen varapresidentti Joe Biden elokuussa 2016 Ruotsissa.

Yhtä painavia tuenilmauksia ei amerikkalaisten suusta ole kuultu Suomen kohdalla.

Symbolisesti kiinnostava on ruotsalaislähteiden kertoma tieto siitä, mitä Hultqvist antoi Mattisille lahjaksi Washingtonissa.

Mattis sai ruotsalaiskollegaltaan Akateemisen Karjala-Seuran Itä-Karjala-kartan vuodelta 1934.

Kartasta otettiin uusintapainoksia sotavuosina, ja Mattisin saama kartta oli varustettu Ruotsin sotilastiedustelun tekemillä merkinnöillä.

Suomen valtionjohto ja puolustusvoimien johto ajattelevat – tai tietävät – että Ruotsi on saanut kylmän sodan tapaan salaiset turvatakuut Yhdysvalloilta. Amerikkalaisten julkisuuteen antamat viestit ja lausunnot puhuvat myös vahvasti asian puolesta.

Suomen kohdalla asia on mutkikkaampi. Maamme on saattanut saada jonkinlaiset epäviralliset takuut ja apulupauksen Yhdysvalloilta ja sen uskollisimmalta liittolaiselta Britannialta. Näin arvioivat useat LM:n kanssa keskustelleet turvallisuuspolitiikkaa tuntevat lähteet.

Vihjausta tähän suuntaan ei Mattisilta maanantaina kuultu, eikä lehdistöllä ollut tilaisuutta esittää kysymyksiä hänelle.

Puolustusministeri Mattis osallistuu Suomen-vierailullaan Pohjoisen ryhmän (Northern Group) puolustusministereiden työistuntoon. Istunnossa keskustellaan Pohjois-Euroopan turvallisuuskysymyksistä sekä alueellisesta ja transatlanttisesta puolustusyhteistyöstä. Northern Group -ryhmittymään kuuluvat Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi Alankomaat, Iso-Britannia, Puola ja Saksa.

Yhteistyötä Suomi tekee tiiviisti läntisten sotilasmahtien kanssa, mutta siihen ei sisälly Nato-jäsenyyden kaltaisia turvatakuita mahdollisessa kriisitilanteessa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti