REFRRER:path /

Ei vain presidenttien yksinoikeus – kymmeniä merkkihenkilöitä haudattu valtion varoin

STT, MIA PELTOLA

Helsinki

Menneinä vuosikymmeninä valtion varoin haudattiin presidenttien lisäksi lukuisia taiteilijoita, urheilijoita ja muiden alojen merkkihenkilöitä.

Valtiollisten hautajaisten järjestäminen aloitettiin Suomessa itsenäistymisen jälkeen 1920-luvun alussa. Ensimmäinen valtion kustannuksella haudattu suomalainen oli kirjailija Juhani Aho.

Helsingin yliopiston professorin Laura Kolben mukaan itsenäisyyden alkuaikoina hautajaisilla ja muilla valtiollisilla rituaaleilla katsottiin olevan suuri merkitys kansallisen yhtenäisyyden tuottamisessa. Valtiollinen status haluttiin antaa herkemmin kuin tänä päivänä.

Vuosikymmenten varrella valtion kustannuksella on haudattu kymmeniä ihmisiä, joiden joukossa on vain jokunen nainen – yhtenä esimerkkinä työväenliikkeen keskeinen vaikuttaja ja Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää.

Puolustusvoimat ja ylioppilaat mukaan

1950-luku on valtiollisten hautajaisten osalta erityisen kiinnostava, sillä silloin haudan lepoon saatettiin Sillanpään ohella myös muun muassa presidentit Gustaf Mannerheim, K.J. Ståhlberg, J.K. Paasikivi ja Risto Ryti.

Kolben mukaan esimerkiksi marsalkka Mannerheimin hautajaiset olivat monumentaalinen tapahtuma. Hänen elämäntyönsä oli poikkeuksellisen kiinteästi yhteydessä Suomen historian eri vaiheisiin, joista tärkein liittyy luonnollisesti itsenäisyyteen.

–  Hautajaisilla oli poliittinen tehtävä alleviivata Suomen itsenäisyystahtoisuutta ja valtion olemassaoloa. Aikakausi asettaa hautajaisille ideologiset ja poliittiset reunaehdot, Kolbe sanoo.

Kolben mukaan valtiollisissa hautajaisissa on ollut 1950-luvulta lähtien läsnä esimerkiksi Puolustusvoimat, koska presidentti on sen ylipäällikkö. Toinen ulottuvuus, joka tuli 1950-luvulla voimakkaasti mukaan Mannerheimista alkaen oli ylioppilaiden ja partiolaisten läsnäolo.

–  He muodostivat komean kunniakujan, jota pitkin hautajaissaattue eteni.

Mechelinin hautajaisissa tuttuja piirteitä

Valtiollisten hautajaisten piirteitä on nähtävissä myös aikana ennen Suomen itsenäistymistä. Esimerkiksi Suomen autonomisen ja perustuslaillisen aseman puolustajana uransa tehneen Leo Mechelinin hautajaisissa vuonna 1914 oli valtiollisuus vahvasti läsnä, sanoo Urho Kekkosen arkistossa työskentelevä tutkija Janne Ridanpää.

Kun Mechelin kuoli, hautajaisia varten asetettiin hautajaiskomitea ja sen käyttöön annettiin tila Säätytalolta.

–  Mechelinin hautajaisten koosta kertoo se, että hautajaiskanslian puhelin piti sulkea, kun sinne tuli niin paljon yhteydenottoja. Samaten seppelevaltuuskuntien kokoa piti rajoittaa, koska ympäri Suomea oli niin paljon tulijoita, Ridanpää kertoo.

Mechelinin hautajaisten aikaan esimerkiksi Helsingissä moni kauppa piti ovensa kiinni ja koululaisille annettiin vapaata.

–  Kun Mechelin laskettiin hautaan Hietaniemeen, hautajaiset päättyivät Maamme-lauluun.

Jätä kommentti