REFRRER:path /

Jo yli 123 000 vastustaa metsähallituslakia – Aikooko eduskunta kuunnella kansalaisia?

Metsähallituslakia vastustavien poliitikkojen mukaan EU:n kilpailulainsäädäntö ei vaadi Metsähallituksen osakeyhtiöittämistä.

Johanna Juupaluoma

Salailu saattaa lisääntyä, jos uusi metsähallituslaki hyväksytään ensi viikolla eduskunnassa.

Tätä epäilee Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava.

Sulkava pitää suurena riskinä Metsähallituksen esitettyä osakeyhtiöittämistä. Osakeyhtiölaki toisi mukanaan salassapitomahdollisuuden, kun taas nykyistä Metsähallitusta velvoittaa julkisuusperiaate.

Yhtiön perustaminen merkitsisi esimerkiksi sitä, etteivät Metsähallitusta koskevat tiedot olisi välttämättä nykyiseen tapaan eduskunnan saati kansalaisten saatavilla.

– Isot riskit ovat siinä, että päätöksenteossa valtaa siirretään yhä enemmän talouspainotteiseen Metsähallituksen hallitukseen ja toiminnanjohtajan sekä toimitusjohtajan alle. Liikesalaisuuteen nojaten tultaisiin salaamaan paljon tietoa, eikä kukaan välttämättä tietäisi, miten lopulta oikein toimittiinkaan.

– Luonnonvarataloutta lisätään sellaisilla menetelmillä, että luonnon lisäksi ihmiset tulevat siitä kärsimään.

Vielä osakeyhtiöittämistä suurempana todellisena riskinä Sulkava pitää maa- ja vesialueiden siirtämistä luontopalvelupuolelta metsätalouspuolelle.

Hallituksen lakiesityksen mukaisesti yhä suuremmasta osasta valtion maa- ja vesiomaisuutta pyrittäisiin saamaan taloudellista hyötyä, ja hyödyntämiselle asetettaisiin tuottovaade.

– Nämä tulevat tapahtumaan varmasti, jos jotain ihmettä ei tapahdu. Silloin absoluuttisen varmasti katsantokanta Suomen luontoon muuttuu. Alueita, jotka aikaisemmin tuottivat ihmisille virkistys- ja retkeilypalveluita, suunniteltaisiin jatkossa siltä pohjalta, miten sieltä saadaan Metsähallituksen kassaan rahaa.

Luonnollisesti Suomen luonnonsuojeluliitossa on varsinkin viimeisen viikon aikana aktiivisesti pidetty ääntä siitä, ettei metsähallituslakia uudistettaisi.

Liitto ei ole kuitenkaan huolensa kanssa yksin.

Vaikka keskiviikkona Helsingissä opintotukimielenosoituksen jälkeen järjestetyssä mielenilmauksessa luonnon ja retkeilyn puolesta oli paikalla vain satoja mielenosoittajia, todellinen kansalaisten mielenilmaus on tapahtunut verkossa.

Metsähallituslakia vastustava nettiadressi on kerännyt vain viikossa yli 123 000 allekirjoitusta.

Allekirjoitusmäärä on erittäin suuri verrattuna muihin nettiadresseihin nähden.

Esimerkiksi kolmen vuoden takainen sukupuolineutraalia avioliittolakia kannattanut Tahdon 2013 -kampanjan kansalaisaloite keräsi 150 000 allekirjoitusta vasta puolessa vuodessa.

– En tiedä kuin sukupuolineutraalin avioliittolain, johon on yhtä massiivisesti tullut allekirjoituksia. Allekirjoitusten määrä kertoo oikeutetusti kansalaisten syvän epäluulon ja huolen siitä, mitä tässä valtion maille tehdään.

Torstaina maa- ja metsätalousvaliokuntaan kuuluvien vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton jäsenet jättivät vastalauseen metsähallituslakiin liittyen.

Puolueet esimerkiksi vastustavat ympäristöministeriön ja luontopalveluiden roolin heikentämistä Ylä-Lapin vesi- ja luontaistalousalueiden sekä retkeilyalueiden osalta.

SDP ja vasemmistoliitto vastustavat myös Metsähallituksen yhtiöittämistä. Niiden mukaan EU:n kilpailulainsäädäntö ei vaadi Metsähallituksen yhtiöittämistä, vaikka tähän vedoten hallitus on esittänyt uutta lakia.

Tällä hetkellä ainakin vasemmistoliitto on ilmoittanut äänestävänsä esitystä vastaan, kun se tulee eduskunnan käsiteltäväksi ensi viikolla.

Jos lait hyväksytään eduskunnassa, niiden olisi tarkoitus tulla voimaan tiistaina 15. maaliskuuta.

Pysäytetään”><a href=" metsähallitus -adressiSuomen”><a href=" luonnonsuojeluliittoMaa-”><a href=" ja metsätalousvaliokunnan mietintö

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti