REFRRER:path /

Kansainvälisten sotaharjoitusten määrä kaksinkertaistui – Nato kiri Pohjoismaiden rinnalle

Suomen ilmavoimat osallistuivat sotaharjoitukseen yhdessä Ruotsin ilmavoimien kanssa Visbyssä Ruotsissa. Jas Gripen laskeutuu.

Johanna Puukka

Tiivistynyt puolustusyhteistyö näkyy selvästi Puolustusvoimien kansainvälisessä koulutus- ja harjoitustoiminnassa. Kansainvälisten harjoitusten määrä on kaksinkertaistunut tällä vuosikymmenellä. Suurinta kasvu on ollut Naton kanssa toteutetuissa harjoituksissa.

Tiedot käyvät ilmi Pääesikunnan selvityksestä, jossa tutkitaan kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuutta.

Tällä viikolla keskustelunaiheeksi leimahti kansainvälinen suursotaharjoitus, kun puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ilmoitti Suomen sellaista suunniteltavan.

Vuonna 2010 Puolustusvoimat osallistui 42 kansainväliseen harjoitukseen, tälle vuodelle niitä kertyy 84. Vuonna 2016 Suomi harjoitteli kansainvälisten kumppaneiden kanssa peräti 87 kertaa.


Puolustusministeriössä tarkastellaan parhaillaan Puolustusvoimien esitystä ensi vuoden kansainvälisestä harjoitustoiminnasta.

– Tähän vuoteen verrattuna kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan lukumäärässä ei ole ensi vuodelle kasvua odotettavissa, ennakoi puolustusyhteistyöyksikön johtaja Otto Saxén puolustusministeriöstä.

Nato on tällä vuosikymmenellä noussut Pohjoismaiden rinnalle tärkeimpänä harjoituskumppanina. Puolustuspoliittista yhteistyötä Suomi ja Nato-maat ovat tehneet rauhankumppanuusohjelmalla vuodesta 1994 alkaen.

Vuonna 2010 Suomi harjoitteli Naton kanssa viidesti, kun ennätysvuonna 2016 kahdenkeskisiä harjoituskertoja oli 19. Tänä vuonna niitä kertyy 13.

Pohjoismaiden yhteisiä harjoituksia on ollut vuodesta 2012 lähtien, ja niiden määrä on kasvanut 13:sta 18:aan.

Pääesikunta teki vaikuttavuusselvityksen puolustusministeriön pyynnöstä. Ministeriö halusi selvittää kuinka hyödylliseksi Puolustusvoimat kansainväliset harjoitukset kokee.

Onko rahalle saatu vastinetta?

– Selvitys osittaa selkeän hyödyn, ja kustannukset ovat maltilliset. Selvästi näkyy se, että harjoitustoiminta on kehittänyt merkityksellisesti monta eri osa-aluetta, kuten johtamista, valmiutta ja logistiikkaa, Saxén luettelee esimerkkejä.

Selvityksen mukaan Suomen näkökulmasta kustannustehokkainta on kansainvälisten harjoitusten järjestäminen kotimaassa, kun ulkomaiset asevoimat vastaavat omista harjoituskustannuksistaan.

Jätä kommentti