REFRRER:path /

Koska viikonlopun ukkosmyräkkä tulee päälle? – Vasta salamointi kertoo rintaman suunnan

Ilmatieteen laitos on kerännyt ukkoshavaintoja aina vuodesta 1887 lähtien. Alkuvuosina tiedot olivat havainnontekijöiden merkitsemiä ukkospäivähavaintoja ja vahinkokuvauksia. Vuonna 1960 havaintoja alkoivat tehdä myös automaattiset salamanlaskijat.

Vanessa Valkama

Lauantaille ennustetut rajut ukkoset voivat vaikuttaa monen viikonloppusuunnitelmiin. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, koska salamat iskevät tiettyyn kaupunkiin, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Paavo Korpela.

Ukkosen ennustamiseen liittyy aina todella suuria epävarmuuksia. Tässä vaiheessa voidaan ennustaa vain joukko maakuntia, joissa riski ukkoselle on suurin.

– Kun olemme lähempänä h-hetkeä, ennusteet ovat tarkempia ja voimme tehdä tulkintoja havaintojen pohjalta. Vuorokautta etukäteen isoja alueita voi ennustaa hyvin, mutta yksityiskohtaisia paikkakuntia todella huonosti. Yhden pisteen, vaikka Lahden tai Mikkelin, kohdalla on hyvin vaikea sanoa, mihin aikaan ukkonen sinne tulee ja osuuko juuri siihen pisteeseen pahin ukkonen, Korpela sanoo.

Lauantaille ennustettuja ukkosia varten Ilmatieteen laitos ottaa hyötykäyttöön salamapaikannuksen, joka perustuu laitoksen havaintoihin. Kun salama lyö jossain, se ilmestyy kartalle.


– Salamapaikannuksen avulla näkee, missä oikeasti tällä hetkellä jo ukkostaa. Se on kaikkein paras lähiennusteen apuväline sekä meteorologeille että tavallisille ihmisille, Korpela kertoo.

Sadealueet, joissa on salamointia, näkyvät kartalla. Niistä tehdään animaatio, josta näkee rintaman liikkeen edeltävän kahden tunnin aikana.

– Siitä voi ennakoida, mitä paikkakuntaa kohti alue on liikkumassa. Kun alue on jo syntynyt, voimme aika luotettavalla todennäköisyydellä ennustaa lähitunneille, milloin se menee varmasti tiettyjen maakuntien ja paikkakuntien yli.

Sadetutkan ja salamoinnin etenemisen kartalla voi nähdä Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla. Myös Ilmatieteen laitoksen RainMan-kännykkäsovellus näyttää salamoiden ja sadealueiden liikkeen.

Ukkonen väistynee sunnuntai-iltapäivänä

Korpelan mukaan melko luotettava ennuste on, että lauantaina maan eteläosassa Turusta Kuopioon menevän linjan eteläpuolella on alue, jossa olosuhteet ovat suotuisat voimakkaiden ukkospilvien kehittymiselle.

– Ilmakehän virtauksista tiedämme sen, että todennäköisesti ukkoskuurot muodostavat kookkaita ryppäitä, missä ukkostaa laajalla alueella. Se liikkuu suurella todennäköisyydellä jossain vaiheessa joidenkin alueen maakuntien yli, Paavo Korpela sanoo.

Karkean arvion mukaan puolestapäivästä eteenpäin ukkospilvien riski alkaa kasvaa jo Lounais-Suomen alueella. Iltapäivän aikana Varsinais-Suomi, Uusimaa sekä Kanta- ja Päijät-Häme alkavat olla riskialueella.

– Illan aikana vyöhyke haukkaa sisäänsä aika nopeasti suuren osan Turun ja Pohjois-Karjalan välisen linjan eteläpuolta. Pohjanmaat ja Lappi jäävät aika todennäköisesti paitsi ukkosista.

Ukkosrintama väistyy viimeistään sunnuntaipäivän aikana. Ennuste on vielä epävarma sunnuntain kohdalla, mutta ukkosten riski on silti olemassa. Sunnuntai-iltapäivänä rintama on todennäköisesti jo Suomen itäpuolella.

Ennustaminen riippuu ukkospilvistä

Ukkospilviä voi esiintyä hyvin eri tavoilla ja eri säätilanteissa. Ennustaminen on erityisen hankalaa, kun kyseessä ovat siellä täällä esiintyvät pienialaiset ukkoskuurot.

– Niiden ukkospilvien syntymisen tarkkaa aikaa ja paikkaa ei pystytä käytännössä ennustamaan ollenkaan. Voimme kuitenkin sanoa alueen, missä olosuhteet yksittäisten ukkoskuurojen kehittymiseen ovat suotuisat, Korpela kertoo.

On myös viikonlopulle ennustetun ukkosen tapaisia tilanteita, joissa ukkoskuuroista tulee hyvin voimakkaita ja niitä kehittyy tiheämmin ja useammassa paikassa.

– Sitten voimme muodostaa laaja-alaisempia rykelmiä, jotka ovat yhtenäisiä. Silloin voi olla jopa sata kilometriä halkaisijaltaan olevia alueita, missä ukkostaa lähes yhtäjaksoisesti.

Salamointi

Sata ukkospäivää vuodessa

Suomen ukkoskausi alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Muulloinkin esiintyy ukkosia, mutta niiden merkitys tilastoihin on vähäinen.

Suomessa esiintyy ukkoskauden aikana ukkosia noin 100 päivänä jossakin päin maata.

Viimeisen noin 20 vuoden jaksolla salamointi on painottunut maan länsiosiin, etenkin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalle.

Salamoiden paikantaminen

Salamanpaikannus tarkoittaa salamoiden sijainnin ja ajankohdan määrittämistä lähes reaaliajassa käyttämällä automaattisia mittausjärjestelmiä.

Paikannetut salamat voidaan sijoittaa karttapohjalle ja esittää yhdessä esimerkiksi sadetutkakuvan kanssa.

Jos esimerkiksi ukkosrintama lähestyy likimain vakionopeudella tiettyä paikkakuntaa, voidaan helposti laskea arvio ukkosen saapumisesta sinne, jos oletetaan rintaman liikkeen jatkuvan samalla tavalla.

Salamahavaintoja voidaan käyttää myös ukkosen voimakkuuden määrittelemiseen tietyllä paikkakunnalla laskemalla salamatiheyksiä, eli salamoiden lukumäärää, kyseisellä alueella.

Lähde: Ilmatieteenlaitos

Jätä kommentti