REFRRER:path /

Lännessä pysytään muuta maata sitkeämmin syntymäkunnassa – Sotkamo on pärjännyt hyvin

Muuttoliikkeiden asiantuntijan Timo Aron koostama kartta Tilastokeskuksen tietojen pohjalta.

Ossi Rajala

Länsirannikon kunnissa asukkaat pysyvät syntymäkunnissaan muuta maata yleisemmin. Tämä selviää muuttoliikkeiden asiantuntijan Timo Aron Tilastokeskuksen tietojen perusteella koostamassa kartasta. Käytössä ovat olleet vuoden 2016 tiedot.

Länsirannikon monessa kunnassa syntyperäisten asukkaiden osuus oli yli 50 prosenttia, kun muualla maas samoihin osuuksiin päästiin vain paikoitellen.

– Tarkastelussa oli vain yhden vuoden tilasto, mutta näen, että lukujen taustalla on vuosikymmenten kehityksen tulos. Ruotsinkielisillä rannikkokunnilla on oma historiansa. Niihin ei juuri muuteta suomenkielisistä kunnista, Aro toteaa.

Paremmin syntyperäisistä asukkaista kiinni pitävät kunnat ovat erilaisia. Joukossa on niin pieniä kuin isoja kuntia, kuten Närpiö, Luoto, Oulu, Kokkola, Eckerö ja Porvoo.

Yksi menestystekijä hyvin sijoittuneiden kuntien takana on hyvä työllisyystilanne.

– Tilastollinen koonti työllisyysasteesta ja toimivista yrityksistä tuottaisi samankaltaisen kartan, Aro toteaa.

Syntyperäisten asukkaiden tilastointi vahvistaa osaltaan sitä, että pienetkin kunnat voivat pärjätä kilpailussa asukkaista, vaikka kaupungistuminen on Suomessakin käynnissä.

– Esimerkiksi Ylivieska, Kittilä ja Sotkamo ovat menneet vastavirtaan ja pärjänneet sijainnistaan huolimatta. Myös jotkin suurten kaupunkien läheiset taajamat ovat kasvaneet. Muuttovoitot ovat tosin keskittyneet erityisesti suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin sekä niiden vaikutusalueille, Aro sanoo.

Väestökehitykseen ja muuttoliikkeisiin vaikuttavat monet tekijät, kuten työllisyys, asuntotarjonta, ihmissuhteet ja koulutusmahdollisuudet.

Aron mukaan keskustelu muuttovoitoista ja -tappioista on kiihtynyt nyt syntyvyyden laskun myötä.

– Kahdessa kolmesta kunnasta kuolleiden määrä ylittää syntyvien määrän.

Sote- ja maakuntauudistus on luonut Suomeen viime aikoina vastakkainasettelua suurten kaupunkien ja maaseudun välille. Suuret kaupungit kokevat, että maakuntauudistus vie niiltä valtaa kehittää kilpailukykyään.

Maaseudulla on puolestaan korostettu sitä, että koko maata tarvitaan kasvun ja hyvinvoinnin takaamiseen.

– Kahtiajakautunut keskustelu on ollut pinnallista. Käynnissä on samaan aikaan monia eri kehityssuuntia, Aro toteaa.

Digitalisaatio voi osaltaan auttaa pieniä kuntia asukkaiden haalimisessa, kun entistä useammat työt voidaan tehdä netin avulla paikasta ja ajasta riippumatta.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti