REFRRER:path /

Presidentivaalit 2018

Presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Mikäli joku ehdokkaista saa jo tässä (ensimmäisessä) vaalissa yli puolet annetuista äänistä, tulee hän valituksi presidentiksi. Jos näin ei käy, toimitetaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina toinen vaali kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Toisessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan presidentiksi.

« »

Luotsi ohjaisi kohti Eurooppaa

Nato-myönteinen presidenttiehdokas Nils Torvalds puhuu räväkästi, mutta haluaa olla valmis kuuntelemaan suomalaisten ongelmia.

Nils Torvalds on kampanjan aikana tullut julki vahvasti myönteisellä Nato-kannallaan. Hänestä poliitikkojen pitäisi kertoa kantansa riippumatta kansanäänestyksestä.

Markku Uhari teksti // Joel Maisalmi kuvat

Presidenttiehdokas Nils Torvaldsista (rkp.) on toistaiseksi tullut selväksi ainakin se, että hän haluaa Suomesta Nato-valtion.

Varsinaisen Nato-uutispommin europarlamentaarikko Torvalds, 72, pudotti lokakuun alussa. Ensimmäisessä presidenttitentissä lokakuun lopussa hän kritisoi vielä sitä, että poliitikot jäävät odottamaan Nato-kansanäänestystä ennen oman kantansa kertomista. Samaisessa tentissä Torvalds muuten viittasi Yhdysvaltain presidenttiin ”lääketieteellisenä tapauksena”.

– Presidentinvaalikampanja on myös tapa keskustella ihmisten kanssa. Monesta syystä vierastan sitä, että ollaan ikään kuin liian sisäsiistejä. Pitää osata sanoa terävästi ja napakasti asioita, toteaa Torvalds Lännen Median haastattelussa.

Nyt hän on puolentoista kuukauden päässä äänestyksestä, joka voisi nostaa hänet Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtoon ja puolustusvoimien ylipäälliköksi.

Torvalds on omaksunut puolustusliitosta kannan, joka on kyselyiden perusteella vastoin kansan enemmistöä. Hän perustelee päätöstä kahdella kehityssuunnalla: Donald Trumpin johtamalla Yhdysvalloilla ja Venäjän valtion kehityksellä.

– Venäjä on hyvää matkaa menossa seuraavaan kriisiin, hän aloittaa.

Kriisin aiheuttaa hänestä se, että maan taloudellinen tukijalka horjuu. Siinä, missä maailmalla talouskasvua haetaan entistä kehittyneemmillä teknologisilla keksinnöillä, Venäjä luottaa luonnonvaroihinsa öljyyn ja kaasuun. Asetelma ei ole Torvaldsin mielestä hyvä.

Trumpin ”Amerikka ensin” -linja on toinen syy siihen, miksi Suomen pitäisi hakeutua sotilasliittoon. Yhdysvaltojen läsnäolo Euroopassa voi lähivuosina vähentyä, mikä Torvaldsin mukaan pakottaa Euroopan valtioita keskittymään paremmin omaan puolustukseensa. Sen paremmin EU- kuin Ruotsi-yhteistyöstäkään ei ole korvaamaan Natoa.

– Se, että olemme mukana Natossa, edellyttää, että meillä on hyvät yhteydet Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin.

Nato-jäsenyyden ohella reservin kersantti vannoo myös yleisen asevelvollisuuden nimiin.

Nato-kanta heijastaa Torvaldsin linjaa, joka ohjaisi Suomea entistä tiiviimmin kohti Eurooppaa. Tämä näkyisi myös paitsi arvoissa myös ulkopolitiikassa.

Yhteinen eurooppalainen kanta nousee esiin esimerkiksi suhtautumisessa Kiinalle kiusalliseen dalai-lamaan. Torvalds olisi nimittäin presidenttinä valmis kutsumaan Tiibetin hengellisen johtajan Suomeen.

– Tarvitsemme vahvemman yhteiseurooppalaisen politiikan, ettei yksittäisiä maita voi rangaista siitä, että ne itse asiassa noudattavat eurooppalaisia arvoja.

Venäjänkin suhteen hän painottaisi yhteistä EU-linjaa, jossa Suomella voisi tulevaisuudessa olla ”postipoikaa” parempi rooli.

Suomella olisi siihen mahdollisuus, koska maassa on Torvaldsin mielestä ymmärrystä itänaapuria kohtaan. Toisaalta Ukrainan kriisin aiheuttaneen pattitilanteen avaamiseen tarvitaan myös toista osapuolta.

– Venäjän pitää ymmärtää, että se on toiminut tavalla, joka ei ole hyväksyttävissä.

Presidentin valta on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta suomalaiset ovat äänestämässä itselleen johtajaa, joka kiertää maakunnissa, kättelee itsenäisyyspäivänä ja puhuu uutenavuotena.

Sisäpolitiikassa presidentin valta on pitkälti puhdasta arvojohtajuutta. Presidentin valtaoikeuksien osalta perustuslakia ei pidä Torvaldsin mielestä rukata lähivuosina, vaikka ”kekkoskrapulan” vuoksi oikeuksia kavennettiinkin. Toki nimitys- ja armahdusvaltaa on, mutta niiden käytössä Torvalds olisi varovainen: presidenttinä hän puuttuisi ainoastaan, jos kokee, ettei järjestelmä ole toiminut oikein.

– Meillä ei ole järkeä muodostaa hyvä veli -järjestelmää.

Entä mitä tarjoaa Torvalds sille kaduntallaajalle, joka tammikuussa menee äänestämään itselleen johtajaa?

Tärkeintä hänestä olisi, että ihmiset kokevat tulevansa kuunnelluiksi. Hänen mielestään Suomen suuresta linjasta on vaikea tehdä päätöksiä, jos osa kansasta kokee päättäjäeliitin karanneen liian etäälle, on se paikka sitten Strasbourg tai Arkadianmäki.

– Kuunteleminen oli toimittajavuosinani paras opetus. Toimittaja ei pysty kirjoittamaan juttuja, ellei opi kuuntelemaan, ja poliittinen koneisto on ollut huono kuuntelija.

Markku Jokisipilä arvioi

Ylivoimainen kehitystarina

Kun etsitään
ehdokasjoukon dramaattisinta poliittista kehitystarinaa, vie Nils Torvalds ylivoimaisen voiton. Entisestä Vanhan valtaajasta, taistolaisesta ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kassasta rahoitetun puoluelehden päätoimittajasta on kehkeytynyt markkinatalouden kannattaja ja yksi Suomen näkyvimmistä Nato-jäsenyyden puolestapuhujista.

Viittä kieltä
sujuvasti taitava Torvalds näki työurallaan ulkomaantoimittajana maailmaa niin Moskovan kuin Washingtoninkin näkökulmasta. Viisi vuotta europarlamentaarikkona ja toiminta Euroopan liberaalidemokraattien liiton parlamenttiryhmän varapuheenjohtajana ovat syventäneet näkemystä Euroopan turvallisuushaasteista. Venäjän historiasta Torvalds on kirjoittanut kirjankin.

Elisabeth Rehn
osoitti aikanaan, että rkp:nkin ehdokas pystyy nousemaan presidentinvaalien toiselle kierrokselle, mutta Torvaldsin ympärille on vaikeaa kuvitella syntyvän vuoden 1994 .Lillan.-pöhinän kaltaista ilmiötä. Avoin liputus Naton puolesta on piristävä poikkeus, mutta kovin pitkälle se ei pelkästään riitä. Kansan enemmistö ei edelleenkään kannata sotilaallista liittoutumista, eivätkä muutkaan ehdokkaat ole kovin innostuneesti asiasta keskustelleet.

Torvalds on
joukon ikäpresidentti ja olisi valituksi tullessaan ensimmäisen kautensa lopulla jo 78-vuotias. Hän on myös vähiten tunnettu koko ehdokasjoukosta. Ainakin toistaiseksi hänen suurin vaikutuksensa maailmanhistoriaan on se, että hän on Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjän Linus Torvaldsin isä.

Kirjoittaja on Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja ja Lännen Median presidentinvaaliasiantuntija.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

« »