REFRRER:path /

Nyt kouluissa mitataan fyysistä toimintakykyä Opettaja vastaa siitä, ettei tunnilla tarvitse tuntea

Koulun liikuntatunneilla ei enää juosta Cooperin testiä. Nyt mitataan fyysistä toimintakykyä.

Minna Akimo

Helsingin Sanomien mielipidesivulla (1.5.) kahdeksasluokkalainen tyttö kirjoitti siitä, miten koulujen liikuntatunneilla tehtävät kuntotestit aiheuttavat edelleen häpeää ja nöyryytyksen tunteita.

Kirjoittajan mukaan kuntotestit pitäisi poistaa opetussuunnitelmasta, sillä ne vaarantavat oppilaiden mielenterveyden eivätkä paranna juoksukuntoa.

Lännen Median haastattelemien asiantuntijoiden mukaan peruskoulujen liikuntatunneilla ei enää tehdä kuntotestejä. Nyt koulujen liikuntatunneilla mitataan koululaisen fyysistä toimintakykyä eli sitä, miten koululainen pärjää arjen askareista.

– Toivon todella, etteivät liikuntatunnit ole enää nöyryyttäviä, mutta tällaiset signaalit otetaan vakavasti, opetusneuvos Matti Pietilä opetushallituksesta sanoo.


Pietilä korostaa sitä, että kouluissa liikunnanopettajat kantavat vastuun siitä, että liikuntatunneilla koululaisen fyysinen ja henkinen turvallisuus on taattu.

Tämä tarkoittaa sitä, opettajien on huolehdittava siitä, ettei kiusaamistilanteita synny.

– Liikunnanopettajan työ on vaativaa työtä, sillä työ perustuu vuorovaikutukselle ja oppilaiden kohtaamiselle. Samaan aikaan liikuntatunneilla pitäisi saada aikaan paljon liikettä, mutta samalla opettajan on varmistettava se, ettei koululaisille tapahdu mitään. Itse toivon sydämestäni, että jokainen opettaja välittää oppilaistaan ja jokainen ikävä tilanne käsitellään kunnolla, opetusneuvos Pietilä sanoo.

Move mittaa toimintakykyä

Koululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaamiseksi peruskoulussa on otettu käyttöön Move -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Move-mittaukset tehdään peruskoulun viidennellä ja kahdeksannella luokalla.

Move-menetelmällä koululaisten fyysistä toimintakykyä mitataan muun muassa 20 metrin viivajuoksun, vauhdittoman 5-loikan ja etunojapunnerrusten avulla.

Testitulosten avulla koululaiset ja heidän vanhempansa sekä kouluterveydenhuolto saavat tietoa siitä, millainen toimintakyky lapsella on, ja mitä sen parantamiseksi pitäisi tehdä.

– Move-mittauksen tarkoitus on ravistautua irti vanhoista painolasteista eli tapauksista, joissa kuntotestejä on käytetty epäonnistuneesti, Move on seurantaväline, joka kertoo, missä mennään, Pietilä sanoo.

Opettajien opittava sitä, miten antaa palautetta

Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n puheenjohtaja Kasper Mäkelän mukaan liikuntatunnit voivat aiheuttaa oppilaille pahaa mieltä siinä, missä muutkin tunnit.

– Tämä ei ole vain liikuntatuntien ongelma, että jotain ainetta kohtaan voi syntyä katkeruutta. Kun ihmisten kanssa ollaan tekemissä, sellainen on aina mahdollista, hän sanoo.

Mäkelä toteaa, että liikunnanopettajakoulutuksessa kiinnitetään erityistä huomioita siihen, miten yksilö kohdataan ja miten voitaisiin välttää negatiivisia kokemuksia liikuntatunneilla.

– Move-mittausten suhteen pyritään luomaan tehtäväsuuntautunut ilmapiiri, jossa korostetaan yrittämistä ja oman parhaansa tekemistä, hän sanoo.

Mäkelän mielestä uuden Move-mittausmenetelmän käyttö vaatii vielä kuitenkin totuttelua niin koululaisilta kuin opettajiltakin.

– Kyllähän se varmasti harmittaa, jos saa odotettua huonomman tuloksen. Meidän on vielä ohjattava opettajia siihen, miten huonoista tuloksista annetaan palautetta. Onnistunut suorituskin vaatii harjoittelua ja harjoitteluun sisältyy epäonnistumisia. Epäonnistumiset ovat osa oppimisprosessia, hän sanoo.

Mäkelän mukaan uuden mittaustavan etu on se, että sillä päästään nopeasti kiinni siihen, miten koululaisen toimintakykyä voidaan parantaa.

– Jos monen osion tulokset ovat heikkoja, niin hälytyskellojen pitäisi soida. Jokin on menossa pahasti pieleen, jos tilanteelle ei aleta tehdä mitään. Jos fyysinen toimintakyky on heikkoa jo koulussa, se tulee vastaan työelämässä väistämättä, Mäkelä sanoo.

Opetushallituksen selvitysten perusteella peruskoululaista 70 prosenttia kertoo pitävänsä liikunnasta. Liikuntatunteihin kielteisesti suhtautuvien osuus on seitsemän prosenttia.

Opetusneuvos Matti Pietilän mukaan juuri tämä seitsemän prosentin joukko on ollut se ryhmä, jonka mukaan koululiikuntaa on haluttu kehittää myönteisempään suuntaan.

– Koululiikuntaa kehittäessä olemme pitäneet mielessä tämän seitsemän prosentin ryhmän, jotta voisimme lisätä heidänkin liikuntamotivaatiota ja myönteistä suhtautumista liikkumiseen.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti