REFRRER:path /

Probiooteista haetaan apua myös masennukseen – aggressiivisten tunteiden määrä väheni

Tutkijat puhuvat psykobiooteista eli maitohappobakteerikannoista, joilla on erityisesti vaikutuksia mielen hyvinvointiin.

Keskittymiskyvyn puutteen ja mielen alavireisyyden syy saattaakin löytyä suolistosta, ravintovalmentaja Annika Havaste sanoo.

Elina Pajunen

Ravintovalmentaja (FLT) Annika Havaste on vakuuttunut, että tulevaisuudessa probiootteja käytetään yhä enemmän myös mielen hoitamiseen.

– Vielä ei ole selvää näyttöä, että jollakin tietyllä probiootilla tai ruokavaliolla pystytään suoraan parantamaan esimerkiksi masennusta, mutta alustavia tutkimustuloksia asiasta on olemassa.

Tietyillä probiooteilla on jo nyt todettu vaikutuksia esimerkiksi stressin vähentämiseen.

– Tutkimusta tarvitaan kuitenkin vielä lisää, ennen kuin asiasta saadaan riittävä varmuus ja nähdään, mitkä probioottiyhdistelmät pitää valita ja että voidaan vahvistaa niiden sopivuus ja toimivuus kaikille.

Probiooteilla tarkoitetaan eläviä mikro-organismeja, jotka riittävästi annosteltuna antavat käyttäjälleen jonkinlaisen terveyshyödyn. Suoliston hyvinvointia tukevat maitohappobakteerit ovat yksi esimerkki probiooteista.

Havaste kertoo tutkimuksesta, jossa ryhmä terveitä naisia laitettiin syömään probioottijugurttia neljän viikon ajan. Psykologisten testien mukaan naiset reagoivat aiempaa positiivisemmin neljän viikon jälkeen.

– Probiootit vähensivät naisten negatiivisten ja aggressiivisten tunteiden määrää. Tutkijat puhuvatkin jo psykobiooteista eli maitohappobakteerikannoista, joilla on erityisesti vaikutuksia mielen hyvinvointiin.

Havaste havainnollistaa mielen ja suoliston yhteyttä tutulla esimerkillä.

– Kun on oikein jännittynyt, vatsa menee helposti sekaisin ja pitää juosta vessaan.

Sama toimii myös toisin päin.

– Jos suolisto on oikein huonossa kunnossa, ihminen tuntee tavallista helpommin väsymystä, keskittymiskyvyttömyyttä ja mielialaongelmia. Jos on siis ikään kuin syyttä masentunut, syy saattaakin olla suolistossa, Havaste sanoo.

Havaste huomauttaa, että jo puolella miljoonalla suomalaisella on diagnosoitu ärtyvä suoli.

– Kun määrään lisätään vielä diagnosoimattomat tapaukset, ongelma on tosi laaja.

Myös stressi heikentää suoliston bakteerikantaa ja ruoan sulamista.

– Tästä seuraa taas uusia ongelmia. Näitä voi yrittää jelppailla probiooteilla, Havaste sanoo.

Ravintovalmentaja kuitenkin korostaa stressin vähentämisen, terveellisen ruokavalion ja rauhallisen syömisen merkitystä.

– Pelkillä probiooteilla tilannetta ei saa kuntoon.

Kun suoliston mikrobikanta on hyvä, myös aivot toimivat paremmin ja mieliala on parempi.

– Myös stressin kokeminen voi vähetä. Yhteys pelaa elimistössä monia reittejä pitkin, muun muassa hermoston kautta.

Havaste muistuttaa, että jokaisen suolistossa on sekä hyviä että huonoja mikrobeja. Ruokavalio vaikuttaa siihen, kummat pöpöt hallitsevat.

– Tyypillinen länsimainen ruokavalio, joka on Suomessakin yleinen, ei tue hyvien bakteereiden kasvua.

Havasteen mukaan suomalaisten suosimassa ruoassa on liikaa sokeria, liikaa eläinkunnan tuotteita, liikaa prosessoituja elintarvikkeita, liian vähän kasviksia sekä liian vähän prosessoimattomia kasviperäisiä rasvoja.

– Ruokavaliota kannattaa painottaa luonnolliseen, puhtaaseen ja itse tehtyyn ruokaan, jossa on paljon kasviksia ja marjoja.

Probiootit eivät yleensä jää suolistoon asumaan, mutta Havasteen mukaan ne ehtivät tekemään hyvät tekonsa vieraillessaan suolistossa.

– Vaikka vielä ei voida nimetä tiettyä probioottia mielenterveyden hoitamiseen, suolistoa kannattaa hoitaa hyvällä ravinnolla, probiooteilla ja probioottisilla ruoilla samoin kuin prebioottisilla eli suoliston mikrobeja kasvattavalla ravinnolla.

Prebioottisista ruoista Havaste mainitsee esimerkkinä sipulikasvit, palkokasvit ja maa-artisokan.

Purkista saatavien probioottien lisäksi maitohappobakteereja on lisätty myös joihinkin elintarvikkeisiin. Niiden hyödyistä ei kuitenkaan ole selvää näyttöä, sillä kaikki ruoan sisältämät probiootit eivät selviä hengissä suolistoon saakka. Purkista saatavat probiootit saattavat suojakuorensa ansiosta päätyä todennäköisemmin elävinä suolistoon.

Mikrobiologian professorin Per Sariksen mukaan suolisto voi hyvin, jos suolistolimaa eli mukusta on runsaasti ja kun suoliston solujen välitila pysyy tiukasti kiinni. Tällöin bakteerit eivät pääse solujen allaolevaan kudokseen aiheuttamaan tulehdusta.

– Epäterveellinen ruokavalio vaikuttaa suoliston mikrobikoostumukseen siten, että sekä mukusta tukevien että tiukkaa soluvälitilaa ylläpitävien mikrobien määrä vähenee. Tällöin riski suoliston tulehdustiloihin kasvaa.

Tietyt probiootit edistävät soluliman muodostumista ja auttavat tiukentamaan suolistosolujen välitilaa.

Sariksen mukaan suoliston hyvinvoinnin ja monien sairauksien välillä löydetään tutkimuksissa yhä enemmän yhteyksiä.

– Yksi suuri joukko ovat autoimmuunitaudit, mutta linkki nähdään myös esimerkiksi liikalihavuuteen, autismiin ja masennukseen.

Saris ei pidä mahdottomana, että probiooteista voisi löytyä apua myös näihin sairauksiin.

– Probiooteista ei varmaankaan tule lääkettä, mutta niitä voidaan käyttää lääkkeiden lisänä.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti