REFRRER:path /

Punakapinasta kansalaissodan kautta sisällissotaan

STT

Uudenvuodenpuheessaan presidentti Sauli Niinistö puhui Suomen sisällissodasta 1918. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) totesi, että myös muut nimitykset kuten vapaussota ja kapina ovat hyväksyttäviä.

Termi sisällissota ilmaantui oppikirjoihin vasta 1990-luvulla, professori Jukka Rantala kertoo STT:lle. Sisällissota sanana peilaa myös ulkovaltojen vahvaa läsnäoloa vuoden 1918 tapahtumissa. Aikaisemmin esimerkiksi saksalaisten motiiveja tulla valkoisten avuksi ei Rantalan mukaan pahemmin käsitelty.

Kouluopetuksessa sanoja vapaussota ja kapina käytettiin yleisesti aina 1960-luvulle saakka. Sen jälkeen suosituksi nousi neutraali termi kansalaissota.

– Sanasta kansalaissota on sanottu, että se on Kekkosen ajan konsensustermi. Sana ei leimaa kumpaakaan puolta, Rantala sanoo.


Alkuaikoina tapahtumat kuvattiin punaisena kapinana, jota seurasi vapaustaistelu. Tapahtumien taustoja ei avattu. Sota nähtiin sotatapahtumina, ja mikrohistoriaa, kuten naisten ja lasten roolia, ei avattu.

Sekä kansakoulun että oppikoulun kirjoissa asiaa käsiteltiin valkoisen Suomen näkökulmasta. Rantala kertoo, että meni puolisen vuosisataa ennekuin asiaa alettiin koulukirjoissa katsoa myös toiselta puolelta.

– Ensimmäinen oppikirja, jossa asiaa kunnolla käsitellään oli Veikko Huttusen keskikoulukirja Vuosisadat vierivät, joka ilmestyi vuonna 1965. Siinä valkoisten ja punaisten motiiveja tarkasteltiin samalla lailla, Rantala sanoo.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti