REFRRER:path /

Luonto

Luonto-aiheessa kerromme luontoon liittyvistä asioista monipuolisesti. Kainuun luonnonmaisemaa värittävät metsät, vesistöt, vaarat ja suot. Metsistämme löytyy valtava määrä erilaisia luonnonantimia, kuten marjoja, riistaa ja kalaa. Kainuulaiseen luontoon kuuluvat oleellisesti myös suurpedot.

« »

Uhkaako lintuinfluenssa harvinaista kantaa? Tutkija: Merikotka on petolintu, joka liikkuu yksin

JUSSI LEINONEN
Lintuinfluenssan vaikutuksia Suomen merikotkakantaan on vielä vaikea arvioida.

Johanna Puukka

Lintuinfluenssa leviää Ahvenanmaalla. Perjantaina influenssa todettiin kahdesta merikotkasta. Kaikkiaan H5N8-tyypin virus on todettu kolmesta merikotkasta.

– On vielä liian varhaista arvioida miten influenssa vaikuttaa merikotkakantaan. Petolintuna merikotka liikkuu yksin eikä parvissa, jotka altistavat virussairaudelle. Toisaalta se voi saalistaa sairastuneita tukkasotkia. Tilannetta pitää seurata, Maailman luonnonsäätiön merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Toni Laaksonen pohtii.

Suomen suurin petolintu pelastettiin sukupuuton partaalta suojelutyön avulla. Vuonna 1975 kuoriutui ainoastaan neljä poikasta, mutta vuonna 2014 luku oli jo 459. Nykykannaksi arvioidaan 450 merikotkaparia.

Korkeaa kuolleisuutta luonnonvaraisille linnuille ja siipikarjalle aiheuttava H5N8-tyypin lintuinfluenssa on todettu kolmen merikotkan lisäksi Lemlandin ja Vårdön alueen tukkasotkissa sekä Maarianhaminan lintutarhan riikinkukoissa ja kanoissa. Samantyyppinen lintuinfluenssa on varmistunut viime viikolla myös Paraisten Nauvon tukkasotkista.


Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan on toimitettu useita luonnonvaraisia lintuja lintuinfluenssaepäilyn takia. Evira tiedottaa mahdollisista uusista H5N8-tapauksista niiden varmistuttua.

Leviämistä mantereelle vaikea ennakoida

Turun yliopiston biologian laitoksella lehtorina toimiva Laaksonen ei osaa arvioida millä todennäköisyydellä ja aikataululla virus leviäisi manner-Suomeen. Influenssaepidemian kestoakaan ei voi ennakoida.

– Talviaikana linnut eivät liiku kovinkaan paljon pohjoisen suuntaan. Se rajoittaa leviämistä luontaisesti, hän lisää.

BirdLife Suomi ry:n suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi on samaa mieltä.

– Talviaikana ainoastaan lokkilinnut saattavat matalapaineiden tuulissa liikkua rannikkoa pohjoiseen. Riski on pieni. Meillä ole tietoa siitä, että suomalaisista lokeista olisi toistaiseksi löytynyt tämän tyypin virusta, Lehtiniemi kertoo.

Lehtiniemi on huolissaan viruksen vaikutuksista tukkasotkakantaan Suomessa. Tukkasotkat ovat vetäytyneet talveksi Ahvenanmaalle tiiviisiin parviin, joissa viruksella on otolliset mahdollisuudet levitä

– Tukkasotka on uhanalainen, ja sen kanta on taantunut 15 vuoden aikana 70 prosenttia. Jos 10 000 linnun parvi sairastuu ja suurin osa parvesta kuolee, vaikutus kantaan on suuri.

Suomen pesimäkannaksi arvioitu 40 000–60 000 paria.

Lintuharrastajat valppaana

Evira on ohjeistanut yleisöä ilmoittamaan kunnaneläinlääkärille, jos luonnosta löytää yli 5 vesilintua tai yli 10 kuollutta muun lajin lintua. Tätä pienemmistä kuolleiden lintujen määristä voi ilmoittaa Eviralle sen nettilomakkeen kautta.

BirdLife Suomi ry on ohjeistanut aktiivisia lintuharrastajia seuraamaan tilannetta.

– Tähän aikaan vuodesta lintuharrastajat seuraavat luontaisesti sulavesien arktisia vesilintuja. Harrastajat ilmoittavat mahdolliset havaintonsa viranomaisille, toteaa Teemu Lehtiniemi.

Nyt leviävä H5N8-tyypin lintuinfluenssavirus ei ole aiheuttanut ihmisten sairastumisia, ja tartunnan riski ihmiselle on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hyvin pieni.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »