REFRRER:path /

Ylipainoinen kesähepenissä aiheuttaakin kateutta: Miten se kehtaa?

Veera Korhonen rohkaisee esimerkillään muita pukeutumaan mielensä mukaan. Eräs hänen bloginsa lukija kertoi vetäneensä bikinit ylleen ensimmäistä kertaa 20 vuoteen nähtyään Korhosen uimapukukuvat.

Nadia Paavola

Veera Korhonen on aina ollut tyytyväinen ulkonäköönsä. Hän pitää suosittua Tyyliä metsästämässä -blogia, jossa annetaan tyylivinkkejä plussakokoisille.

Suurin osa lukijoista on kiitollinen kauniista kuvista ja Korhosen kehomyönteisestä asenteesta. Sitten on aina niitä, jotka suosittelevat laihdutuskuureja.

– Osa ihmisistä pitää jotenkin röyhkeänä sitä, että kehtaan liikkua sellaisissa vaatteissa, joista itse pidän. Ihmetellään, että miksi sen pitää oikein esitellä niitä reisiään lyhyessä hameessa!

Korhonen uskoo, että joillekuille voi olla kova paikka nähdä ylipainoisen kevyissä vaatteissa, koska itse ei uskalla pukeutua kuten haluaa. Tämä kateus sitten saattaa purkautua haukkumisena.


– Ihmetyttää, miten jotkut ihmiset pitävät ihan oikeutettuna kommentoida ylipainoisen ulkonäköä. Sitä perustellaan terveyssyillä, mutta en jaksa uskoa, että kukaan miettii ventovieraan terveyttä niin paljon. Eihän tupakoijallekaan mennä sanomaan päin naamaa, että tapat itsesi tuolla röökillä.

Kehomyönteisyys on Korhosen blogissa pohjavireenä, mutta sitä ei korosteta erikseen. Omalla esimerkillään nainen haluaa näyttää, että omasta kehosta voi nauttia.

Eräs blogin lukija kertoi pukeutuneensa ensimmäistä kertaa 20 vuoteen bikineihin, koska Korhosen uimapukukuvat olivat rohkaisseet häntä.

– Kyse ei ole siitä, että kaikkien pitäisi lihottaa itseään, vaan vastaisku joka tuutista tuleville ulkonäköpaineille. Naiset ovat tottuneet puhumaan omasta vartalostaan kriittisesti ja rumasti.

Itsensä moittiminen on pinttynyt tapa, joka näyttäisi värittävän etenkin naisten ulkonäköpuhetta. Viime vuosina on herätty huomaamaan, miten haitallista jatkuva mollaaminen on minäkuvalle.

– Kriittinen sisäinen puhe on kuin sinulla olisi koko ajan kiusaaja vieressäsi huutamassa. Itsensä haukkuminen ei ole ylevää nöyryyttä, vaan todella haitallista, sanoo Pia Charpentier Syömishäiriökeskuksesta.

Charpentier huomauttaa, että jos keskittyy koko ajan vain omiin huonoihin puoliinsa, ei huomaa hyviä. Osasyynä on liiallinen vertailu muihin.

Vertailukohteita riittää. Sosiaalinen media ja etenkin kuvapalvelut marssittavat eteemme päivittäin kuvia täydellisistä ihmisistä. Jos oma itsetunto on jo valmiiksi heikko, tämä saattaa olla haitallista.

– Se ruokkii ajatusta siitä, millainen ihminen kelpaa. On helppo saada käsitys, että menestyäkseen on oltava hoikka ja lihaksikas, Pia Charpentier sanoo.

Nuorilla minäkuva on vielä kehittymässä. Epävarma nuori voi kokea, että pyrkimällä jonkin ihanteen kaltaiseksi he pystyvät hallitsemaan elämäänsä.

Toisaalta nuorten medialukutaito on nyt parempi kuin kymmenen vuotta sitten. Kaikki muokkaavat itsekin kuviaan, joten he myös tietävät, mikä on aitoa ja mikä ei.

– Mutta on myös kuvia niistä, jotka ovat rääkänneet itseään ja siksi näyttävät siltä. Kyllä niitä vertailukohteita aina löytyy.

Viime vuosien nouseva trendi myös somessa on ollut kehomyönteisyys. Vastaiskuna silotelluille kuville sen sanomana on, että jokaisella on oikeus näkyä sellaisena kuin haluaa.

Aate on saanut näkyvyyttä nuorista julkkisnaisista, jotka puolustavat kaikkien oikeutta nauttia kehostaan. Esimerkiksi näyttelijä Lena Dunham ja malli Ashley Graham viitoittavat tietä maailmaan, jossa kauneus ei ole koosta kiinni. Dunham on oikea kehoaktivisti, joka muun muassa kielsi reisimuhkuroidensa silottamisen kuvankäsittelyohjelmalla Glamour-lehden kansikuvasta. Graham puolestaan oli ensimmäinen plussakoon malli, joka koristi Sports Illustrated -lehden uimapukunumeroa.

Suomessa näkyvimmin kaikenkokoisten kehojen oikeutta on kenties puolustanut Ylen Vaakakapina-hanke. Myös sen sanomana on itsensä hyväksyminen ja turhista ulkonäkörajoitteista pääseminen.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti