REFRRER:path /

Jussi Huovinen Runolaulupäivään Hietajärvelle

Tiistaina runolaulua kahdeksassa maakunnassa, 17 paikkakunnalla ja 21 tapahtumassa.Taito Hoffren ja Olga Zaitseva kokosivat juhlapäivän.

Pekka Lassila / Arkisto
Viimeinen vienalainen runolaulaja Jussi Huovinen täytti juuri 93 vuotta.

Seppo Turunen

Ensi tiistaina taitavat kaikki tämän maan runolaulua osaavat ja harrastavat panna lauluksi.

Suomen synttäreiden ja Elias Lönnrotin ja Arhippa Perttusen ensimmäisen tapaamisen kunniaksi Juminkeko-säätiö on polkaissut pystyyn kokonaisen Runolaulupäivän.

Päivän aikaan kahdeksassa maakunnassa, 17 paikkakunnalla ja 21 tapahtumassa tehdään ihmisille tutuksi ikiaikainen kommunikoinnin, opettamisen, suremisen, iloitsemisen ja muistamisen tapa. Kainuussa runolaulutapahtumia järjestetään kaikissa kunnissa.

Tiistaina 25.4. tulee kuluneeksi 183 vuotta Lönnrotin ja Perttusen ensitapaamisesta. Päivän käytännön järjestelyt ovat olleet Juminkeon Olga Zaitsevan harteilla, kun Sibelius-Akatemian Taito Hoffrén puolestaan on etsinyt tarvittavat taiteilijat. Idea on alunperin Juminkeon Markku Niemisen.

Hoffrén muistaa laulaneensa aina, vaikkei hän teininä runolaulusta mitään tiennytkään.

Miehen tie kansanmusiikin pariin alkoi tietysti rokkibändin kitaristin hommista, josta hän päätyi kansanmusiikkiyhtyeeseen soittajaksi. Kun hän sitten syvensi tietojaan kansanmusiikista, hän päätyi omatoimisten arkistotutkimusten kautta akateemisen musiikinopetuksen suojiin.

Runolaulu ei ole niitä kaikkein harrastetuimpia kansanmusiikin muotoja Suomessakaan. Laulun lajejakin on monia rekilauluista balladeihin. Sibelius-Akatemiassa runolaulua opetetaan lehtorin ja tuntiopettajan voimin.

Voisi kuvitella, että runolaulu on varsin kaukana tohtorin tutkinnosta, mutta eipä vain olekaan. Hoffrénilla on työn alla taiteellinen tohtorin tutkinto, johon liittyy myös useita konsertteja.

Kun Hoffrénilta kysyy, mitä runolaulu oikein on, vastaus on vähintäänkin riittävän laaja: – Valtava maailma.

– Se ei ole yhdenasianlaulua. Laulut kertovat isoista asioista. Ne ovat olleet muistinvaraisen kulttuurin ydin. Laulut kertovat vaikkapa naimisiin menosta, karjan hoidosta tai mielen kohennuksesta.

Runolaulussa korostuvatkin kielen ominaisuudet. Se on osa yhteistä kulttuurista kieltä, jossa ei kuunnella vain yhtä kappaletta niin kuin nykymusiikissa.

Hoffrénilla on muistissaan 5 000 säettä. Hän on laulanut kaikki Arhippa Perttusen säkeet ulkoa.

Luvut ovat valtavia, mutta käytännössä säkeitä ei ole mitenkään mahdotonta hallita.

– Se on yllättävän helppoa. Suomen kieli ei ole juurikaan muuttunut. Paljon vaikeampaa on opetella nuotteja soittamista varten, Viulunsoittaja-musikaaliin valmistautuva muusikko kertoo.

Eikä kaikki runolaulu ole vain mennyttä. Suomenkielinen räppi on Hoffrénin mielestä mitä mainioin asia.

– Se on demokraattinen tapa tehdä musiikkia. Kuka tahansa voi sitä tehdä. Jotkut toki laulavat paremmin kuin toiset.

Hoffrén on laulanut paljon myös kotonaan ja lapsilleen. Vaikka runolaulu käsittelee arkisia asioita, teinejä on turha yrittää laulaa siivoamaan huoneitaan, mutta tyttäret ovat monta kertaa nukahtaneet isän laulamiin Perttusen säkeisiin.

Tiistaina Hoffrén matkustaa Suomussalmen Hietajärvelle laulamaan runoja niitä äidinmaidossaan imeneen Jussi Huovisen kanssa.

– Mahtavaa. Upeaa, Hoffrén kertoo etukäteistunnelmistaan.

– Jussi on hieno persoona. Hänen kanssaan laulaminen on kunnia-asia.

Kansallisperinnettä

Runolaulupäivä

Järjestetään
tiistaina 25.4.

Mukana
kahdeksan maakuntaa, 17 kuntaa ja 21 tapahtumaa.

Päätapahtuma
Suomussalmen Hietajärvellä klo 11. Hietajärvellä esiintyvät Jussi Huovinen ja Taito Hoffrén.

Toinen
pääkonsertti Kuhmo-talossa klo 18.

Runolaulutyöpajoja
Sotkamossa, Puolangalla ja Ristijärvellä.

Työpajojen
vetäjät Pekka Huttu-Hiltunen, Outi Pulkkinen ja Janne Seppänen.

Iltakonsertit
Kajaanin Raatihuoneessa (Huttu-Hiltunen), Hyrynsalmen Festia-salissa (Seppänen) ja Paltamon Korpitien koulun auditoriossa (Pulkkinen) klo 19.

Arhippa Perttunen
-symposium Juminkeossa klo 18. Luento FT Heidi Haapoja, musiikki Taito Hoffrén.

Jätä kommentti