REFRRER:path /

Arvostelut

Arvostelut-aiheesta löydät kätevästi yhdestä paikasta Kainuun Sanomien tuoreimmat kulttuuri-arvostelut kuten elokuva-, kirja-, taide- ja teatteriarvostelut.

« »

Pienen eläimen suuret ajatukset

Juha Neuvonen
Seela Sella muuntautuu Pienessä eläimessä lempiotuksekseen Nasuksi.

Runoviikko

Pieni eläin
*****

Ohjaus: Kari Paukkunen

Kun kasikymppinen näyttelijä Seela Sella ilmestyy lavalle vankkureista, katsomo sähköistyy selvästi. Seuraava tunti onkin sitten loistavan taiteilijan välitöntä läsnäoloa niin, että jokaisen Leena Tammisen hänelle kirjoittaman sanan uskoo.

Tietysti asiat ovat noin. Totta kai puhelinlaattojaan palvovat ihmiset ovat naurettavia aivan niin kuin naruja korvistaan riiputtavat lajitoverinsa.

Omistaminen on aivan posketonta jo ajatuksena saati, että jotkut elävät vain omistaakseen.

Kari Paukkunen

ja lavastaja Martti Aiha

luottavat Federico Fellinin

La Stradasta

lainaamiinsa kuviin. Sella on paitsi Nalle Puhin Nasu, myös ja ehdottomasti tämän hengenheimolainen Gelsomina, vähän yksinkertainen olento, jonka sydän on puhdasta kultaa.

Myös ääniraita Nino Rotan musiikkeineen johdattaa meidät pientä maailmaamme kiertävälle radalle.

Sella ehtii reilussa tunnissa käsitellä likipitäen kaikki maailman ongelmat yksityisten ihmisten suhteista globalisaation uhkiin. Keskeisimmäksi aiheeksi nousevat ihmisten ahneus ja – niin – hupaisuus, sillä hupaisiahan me olemme, jos meitä haluaa ja osaa katsoa rakastavasti ja arvostaen.

Siinä sivussa Sella tempaa katsomon mukaansa. Me muistelemme, mikä kasvi on Tussilago farfara. Sytytämme katsomon kännyköiden valomereksi. Jotkut meistä uskaltautuvat jopa puristamaan jumppapallosta ilmat pihalle, ja arvatkaapa mitä?, ilmeilemään katsomolle.

Muumipappa määritteli joskus jossakin, että häntä vaivaa perniöösi naiiviteetti ja akuutti krooninen idealismi. Siitähän Sellan monologissakin on kysymys. Rakastamisesta.

Seppo Turunen

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »