REFRRER:path /

Kamarimusiikki

Heinäkuussa Kuhmon valloittavat kamarimusiikki ja taiturilliset muusikot. Kuhmon Kamarimusiikki on Suomen vanhin ja kävijämäärältään suurin kamarimusiikin tapahtuma.

« »
Stefan Bremer
Răzvan Popovici, alttoviulu.

Uusi klassinen on jotain aivan muuta

Kamarikriitikko

Elina Kosunen

Konsertti numero 32, Kuhmo-talo 16.7.2016 klo 17.

Erwín Schulhoff: Concertino huilulle, alttoviululle ja kontrabassolle (1925). Niamh McKenna, Răzvan Popovici, Petri Mäkiharju

Osvaldo Golijov: Lullaby ja Doina huilulle, klarinetille, viululle, alttoviululle, sellolle ja kontrabassolle (2001). Niamh McKenna, Veera Myllyniemi, Hugo Ticciati, Antje Dampel, Lauri Kankkunen, Katri-Maria Leponiemi

Maurice Ravel: Chansons madécasses (Lauluja Madagaskarilta) sopraanolle, huilulle, sellolle ja pianolle (1925-26). Victoire Bunel, Niamh McKenna, Jakob Koranyi, Juhani Lagerspetz

Sergei Prokofjev: Alkusoitto heprealaisesta teemasta c-molli op. 34 klarinetille ja pianokvintetille (1919). Michel Lethiec, Magdalena Geka, Helmi Horttana, Yuval Gotlibovich, Trey Lee, Andrea Rucli

Oletteko aivan varmoja, ettei tämä ole improvisoitua jazzia?

Konsertti numero 32 on juuri alkanut ja ensimmäinen teos, Erwín Schulhoffin sävellys Concertino täyttää Lentua-salin. Jos jotain klassisesta musiikista etukäteen ajattelinkin, niin en tätä.

Aivan kuin herra Schulhoff olisi kirjoittanut nuotit ensin yhdelle instrumentille (vahvassa humalatilassa), kadottanut ne ja kirjoittanut sitten uudet nuotit toiselle. Muutaman päivän ryyppyputken jälkeen harjoitukset ovat alkaneet ja muusikoille on annettu käteen häthätää kasatut, eripariset nuotit.

Rienaus sikseen. Ajoittaisen sekasorron ohessa teoksessa esiintyy nautittavaa vuoropuhelua kolmen eri instrumentin välillä. Tunnelma on paikoitellen kiihkeä, välillä seesteinen.

Toinen teos, Osvaldo Golijovin säveltämä Lullaby ja Doina, onkin sitten täysin toisesta maailmasta. On kuin seuraisi täydelliseksi harjoiteltua tanssikoreografiaa, jossa jokainen tanssija on omanlaisensa mutta jossa jokaisen liike myötäilee sulavasti muun joukon tekemisiä. Soitto kulkee kuin parvi pikkulintuja poutaisella kesätaivaalla.

Kolmannen teoksen, Madagaskarilaisia lauluja, säveltäjä Maurice Ravel on tainnut istua samalla Hämmennä kuulijasi –sävellyskurssilla kuin Schulhoffkin. Kaikilla neljällä muusikolla – solistilla, huilistilla, sellistillä ja pianistilla – tuntuu olevan hetkittäin toisistaan erilliset bileet päällä. Tällä kertaa kaaos on kuitenkin ymmärrettävissä: lyriikoissa kavahdetaan lippunsa rannoille pystyttäviä valkoisia.

Klassiseen musiikkiin vihkiytymättömälle elokuvat ovat harvoja paikkoja kuulla taidemusiikkia, joten assosiaatiot näyttäviin kamera-ajoihin lienevät väistämättömiä.

Konsertti huipentuu mielikuvaan tanssiaisista kauhujen talossa: Sergei Prokofjevin sävellys Alkusoitto heprealaisista teemoista c-molli op. 34 on kaunista, mutta vinksahtanutta musiikkia. Noin kymmenminuuttinen teos on kuin omassa mielikuvituksessa ohjattu pienoiselokuva vahvoine tunnetiloineen.

Klassisen musiikin konsertti ajatuksena herättää ennakkoluuloja. Jos musiikin mukana ei voi laulaa tai tanssia eikä näyttämölläkään tapahdu mitään soittamista mainittavampaa, mitä jää jäljelle? Musiikki itse. Se vaatii kuulijaltaan rohkeutta antautua ajatuksille, tunteille ja tulkinnoille. Riski on ehdottomasti ottamisen arvoinen.

Kuhmo-talossa kuultu konsertti oli uutta länsimaista taidemusiikkia, mikä oli kaltaiselleni klasarineitsyelle silmiä avaava kokemus. Alitajunnassa piillyt pelko tylsistymisestä sai huutia, sillä outoudestaan huolimatta (tai ehkä juuri sen vuoksi) elämys oli kertakaikkisen nautittava.

Jätä kommentti


Lue lisää aiheesta

« »

Mistä kyse?

Kamarikriitikot

Kainuun Sanomien ja Kuhmon Kamarimusiikin yhteistyö, joka nostaa esille festivaaliyleisön näkökulmaa.

Kamarikriitikot eivät korvaa ammattikirjoittajia.

Kesän kamarikriitikot ovat Kerttu Härkönen Kajaanista, Elina Kosunen Helsingistä, Pekka Mikkola Kuhmosta, Christina Piirainen Kuhmosta sekä Timo Sankilampi Kajaanista.

Kamarikriitikot kirjoittavat yhden kirjoituksen valitsemastaan kamarimusiikkikonsertista.

Toinen kirjoitus voi käsitellä mitä tahansa musiikkiin tai festivaaliin liittyvää aihetta.

Kainuun Sanomat tai Kamarimusiikki eivät sido kriitikoiden ajatuksia tai pohdintoja.

Kamarikriitikoiden kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Kainuun Sanomien verkkolehdessä.

Lue lisää Kamarimusiikin esitysohjelmasta: www.kuhmofestival.fi