REFRRER:path /

Metsänhoito edistää hiilensidontaa

Jukka Keränen/arkisto
Metsäkeskustelu jatkuu. Kainuun metsäneuvosto vastaa Merjä Kyllösen mielipidekirjoitukseen. Alapuolella Riitta Näntö herättelee suomalaisia. Hänen mielestään metsät hävitetään biotalouden nimissä.
Kainuun metsäneuvosto vastaa europarlamentaarikko Merja Kyllösen mielipidekirjoitukseen Kainuun Sanomissa 30.10.2017.

Kainuun metsät ovat kovassa kasvussa ja varttumassa hakkuutoimenpiteisiin. Kestävä hakkuumahdollisuus on lisääntynyt 1970-luvun kolmesta miljoonasta 2017–2020 vuosina 4,8 miljoonaan kuutiometriä vuodessa intensiivisten hakkuu- ja hoitotoimenpiteiden ansiosta.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen hakkuumäärät Kainuussa ovat pysytelleet hieman yli kolmessa miljoonassa kuutiometrissä vuosittain. Hakkuiden lisäysmahdollisuus koskee erityisesti yksityismetsien kasvatushakkuita.

Vaikka pystyisimme hyödyntämään koko hakkuumahdollisuuden, lisääntyy Kainuun puun määrä silti kaksi miljoonaa kuutiometriä vuodessa (kasvun ja puuston poistuman erotus).

Pitkällä jänteellä metsän hiilensidontakyky pysyy sitä tehokkaampana, mitä parempi puuston kasvu on. Kasvu pysyy hyvänä sitä mukaa, kun metsiä hoidetaan ja hyödynnetään hakkuin.

Tällöin puuston latvus säilyy mahdollisimman suurena sekä turvaa metsän kasvun ja siten hiilen sitomisen puiden runkoon.

Ilmaston kannalta on siten järkevää lisätä metsien kasvua. Metsiä ei voi museoida, vaan ne muuttuvat ajan saatossa koko ajan. Lahoavasta puuaineksesta syntyy hiilidioksidipäästöjä, ja vanhoissa metsissä hiilinielu menetetään.

Mikäli hakkuut jäädytetään nykytasolle, eivät metsien lisääntyvät mahdollisuudet tule kansalaistemme työllisyyttä parantamaan ja vaurautta tuomaan.

Koska varsinkin Kainuu, Koillismaa ja suurin osa Lappia on kaukana kemiallisen metsäteollisuuden jalostuslaitoksista, on kuitupuun teollinen kysyntä heikkoa ja kuitupuun hyödyntämisaste muuta maata alhaisempi.

Tuemme aktiivisesti uusia tehdasinvestointeja Pohjois-Suomeen. Hankkeet ovat edenneet hyvin biotalouden vahvassa nousussa ja haettaessa fossiilisten tuotteiden tilalle korvaavia puupohjaisia tuotteita.

Fossiilisten raaka-aineiden käyttöä korvaava metsäbiomassan käyttö on aina ympäristöystävällisempää, olipa kyseessä energiantuotanto tai muu puun hyödyntäminen.

Puuperäisen uusiutuvan raaka-aineen kysyntä kasvaa maailmalla siitä huolimatta, mitä EU ja Suomi asiassa tekevät.

Eikö ole siis ilmaston ja meidän kaikkien etu, että Suomi aktiivisen metsänhoidon ja vastuullisen ilmastopolitiikan maana on vastaamassa tähän kysyntään. Jos puulle on menekkiä, omistajilla on enemmän vaihtoehtoja metsiensä suhteen.

Nyt EU:n päätökset uhkaavat biotalouden positiivista kehitystä. Etelä-Suomessa on parempi puun kysyntä, ja uhka kohdistuu synkimmin Pohjois-Suomeen.

Asko Piirainen

puheenjohtaja, Kainuun metsäneuvosto

Ilmaston kannalta on

järkevää lisätä

metsien kasvua.

Lahoavasta puusta

syntyy hiilidioksidia,

ja vanhoissa metsissä

hiilinielu menetetään.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti