REFRRER:path /

Attendo tuli apuun myös Ristijärvelle

Riskin uusinvestoinnista kantaa Attendo, joka näin varautuu tuottamaan terveyspalveluja Ristijärvellä.

Terveysfirmat ja hoivayritykset ovat sote-uudistusta odotellessa olleet kiinnostuneita tekemään sopimuksia kuntien kanssa terveysasemien ja hoivakotien tulevaisuudesta ja rakentamisesta.

Ristijärven kunta pääsi omalta kannaltaan edulliseen kauppaan Attendon kanssa huonokuntoisesta terveysasemasta, josta päiväkoti on jo siirretty väistötiloihin. Kunta säästyy 3-4 miljoonan euron peruskorjaukselta.

Attendo todennäköisesti purkaa vanhan kiinteistön. Joka tapauksessa Attendo rakentaa uuden hoivayksikön ja hoivakoti, jotka korvaavat vastaavat entiset hoivapaikat. Uudisrakennuskeen tulee myös uusi päiväkoti ja keskuskeittiö. Varmaan kiinteistöön järjestyvät helposti myös tilat lääkärin ja hoitajan vastaanottoa varten.

Riskin uusinvestoinnista kantaa kokonaan Attendo, joka samalla varautuu myös mahdollisuuteen tuottaa jatkossa myös terveyspalveluja Ristijärvellä. Puolangan kaltaisesta soten ulkoistussopimuksesta tässä ei kuitenkaan ole kysymys: Ristijärvi pysyy Kainuun sotessa.


Ristijärvi kuitenkin turvaa sopimuksella sen, että kunnassa on sote-palveluja varten uudet tilat ja mahdollinen tuottaja jatkossakin.

Siikalatvan kunta on toinen esimerkki luovasta sote-ajattelusta. Mehiläinen hoitaa Siikalatvan terveyspalvelut ulkoistussopimuksella. Nyt Siikalatvan kunta aikoo perustaa Ouluun uuden terveysaseman, jossa toiminnasta vastaisi Mehiläinen.

Siikalatvan ja Puolangan kaltaisia kokonaisulkoistuksia on Suomessa tehty ainakin 16. Ne tehtiin ennen kuin tällaiset kokonaisulkoistukset estävä laki tuli voimaan kesällä 2016.

Sen jälkeen tehtyihin sopimuksiin on pitänyt sisällyttää irtisanomisehto. Tuleva maakunta voi soten järjestäjänä ilman korvausvelvollisuutta irtisanoa sellaiset lain voimaantulon jälkeen yksityisten kanssa tehdyt sopimukset, joiden arvo on yli puolet kunnan tai kuntayhtymän soten vuotuisista käyttötalousmenoista.

Tämän takia Mehiläinen ja Meri-Lapin kunnat ovat päättäneet perustaa alueen erikoissairaanhoitoa varten yhteisyrityksen, josta puolet jää kunnille.

Kiinnostavaa kuntien sote-palvelujen varhemmissa kokonaisulkoistuksissa on se, että ne on usein tehty verrattain pienissä kunnissa.

Esimerkiksi Attendolla on kaikkia terveyspalveluja koskeva sopimus Puolangan ohella Kärsämäen, Pyhtään, Rääkkylän, Sulkavan, Sysmän ja Tohmajärven kanssa.

Vastaavasti Terveystalolla on Rantasalmi, Mehiläisellä Siikalatva ja Coronarialla Posio.

Pihlajalinna tuottaa palveluja Mänttä-Vilppulan, Juupajoen, Alavuden, Kuortaneen, Soinin ja Ähtärin asukkaille.

Vaikuttaa siltä, etteivät terveysyritykset hyljeksi pieniäkään kuntia.

Uhka siitä, että valinnanvapauden mahdollisuuksia syntyisi vain suurempiin maakuntakeskuksiin saattaa ainakin tämän perusteella olla liioiteltu.

Sopimuksia jarruttavan lainkin aikaan kuntien kanssa on tehty osaulkoistuksia. Esimerkiksi Ylä-Savossa Iisalmen sairaalan kirurgia siirtyy Terveystalolle.

Jarruttaakseen osaulkoistuksia sote-uudistuksen edellä hallitus on kiristämässä niitä nyt rajoittavaa lakia.

Palvelujen hankkimista koskevaan sopimukseen pitäisi laittaa irtisanomisehto, kun ulkoistus koskee yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sote-palveluista ja kun sopimus jatkuu vuotta 2020 pitemmälle. Nyt raja on 50 prosentissa.

Jarrutuslain tarkoituksena on ollut myös estää kuntayhtymiä ja kuntia tekemästä sellaisia sote-investointeja rakennuksiin, jotka voisivat jäädä maakunnallisen soten myötä vajaakäytölle tai tarpeettomiksi. Poikkeuslupia on kuitenkin myönnetty tarpeellisiin ja esimerkiksi sisäilmaongelmia korjaaviin hankkeisiin.

Kokonaisulkoistukset on

usein tehty verrattain

pienissä kunnissa.

Uhka valinnanvapauden

rajallisuudesta saattaa

olla liioiteltu.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti