REFRRER:path /

Eheys ja menestys

Jotta Suomi menestyisi seuraavat 100 vuotta, historiasta on otettava opiksi. On myös ymmärrettävä, mitä tapahtuu ympäristössä - lähellä ja kaukana.

Itsenäisen Suomen tullessa 100-vuotiaaksi on paljon kerrattu ja kirjoitettu niistä kriiseistä ja vaikeuksista, sodista ja kärsimyksistä, mitä eri vaiheissa on koettu. Historian tuntemus ja ymmärrys ovatkin välttämättömiä kansakunnan selviytymiselle myös tulevaisuudessa.

Jotta Suomi menestyisi myös seuraavat 100 vuotta, historiasta on myös osattava ottaa opiksi. Vähintään yhtä tärkeää on nähdä ja ymmärtää, mitä tapahtuu ympäristössämme – lähellä ja kaukana.

Historia valmentaa pyrkimään parhaaseen – ja varautumaan pahimpaan.


Suomalaisten historiantaju kuitenkin laahaa perässä: sodanjälkeisen ajan umpio-Suomi ei ole vieläkään täysin avautunut ymmärtämään kansainvälisen yhteistyön ja syvän eurooppalaisen integraation välttämättömyyttä Suomen asemassa sijaitsevalle valtiolle.

Vielä on ajattelua, jossa itsenäisyys ymmärretään eristäytymiseksi, rajojen ja muurien pystyttämiseksi. Ajattelua, jossa Suomelle varataan jokin erityinen puolueeton asema lännen ja idän välissä.

Tuon ”puolueettomuuspolitiikan” vaarallisuutta sen kannattajat eivät tajua. He eivät tunne sotia edeltävän ajan historiaa, ja sulkevat samalla silmänsä kansallisen suvereniteetin loukkauksilta Venäjän naapurimaissa.

Mitä oli luonteeltaan YYA-sopimuksen johdantolauseeseen kirjoitettu ”Suomen pyrkimys pysyttäytyä suurvaltaristiriitojen ulkopuolella”?

Suomen pyrkimys puolueettomuuteen oli siinä tilanteessa pyrkimystä irti Neuvostoliiton välittömstä vaikutuspiiristä. Taitavasti Suomi onnistui siihen nojaten rakentamaan omaa tulevaisuuttaan läntisenä demokratiana.

Neuvostoliitolle Suomi oli hyödyllinen ystävyyspolitiikan näyteikkunana, mitä Suomi erityisesti presidentti Urho Kekkosen johdolla myös taitavasti käytti hyväkseen niin kauppa- kuin ulkopolitiikassa.

Lännessä Suomen hankala asema ymmärrettiin ja Suomea haluttiin eri tavoin tukea länsi-integraatiossa.

Puolueettomuuspyrkimuyksen luonnollista jatketta oli jäsenyys Pohjoismaiden neuvostossa, Efta-kauppasopimus, sitten EEC-vapaakauppasopimus ja aikanaan jäsenyys Euroopan unionissa.

Ulkopoliittisen johdon pitkänä linjana on ollut luoda ja tiivistää läntisiä yhteyksiä. Mentiin ”kaikkiin ytimiin”. Nyt Suomi on yhtenä aktiivisimmasta maista kehittämässä EU:n puolustusulottuvuutta.

Vapautuminen sotakorvaustaloudesta ja siirtyminen vapaakauppaan, pohjoismainen yhteistyö ja passivapaus sekä syvenevä eurooppalainen integraatio loivat pohjan Suomen menestystarinalle, jolle on vaikea löytää vertaista.

Amerikkalainen Wall Street Journal kirjoittaa juhlivan Suomen ihmeestä.

”Sadassa vuodessa suomalaiset ovat muuttaneet erään Euroopan köyhimmistä nurkista yhdeksi rikkaimmista, tasa-arvoisimmista, kilpailukykyisimmistä maista maailmassa. Suomi sijoittuu jatkuvasti kärkipäähän koulutuksessa, innovaatioissa, poliittisessa vakaudessa ja elämän laadussa. Sen Pohjoismainen malli, joka perustuu vahvoihin instituutioihin ja sosiaaliseen turvaverkkoon, on noussut majakaksi kehittyville maille, erityisesti niille, jotka pyrkivät uudelleenrakennukseen konfliktin jälkeen.” (WSJ 3.12.)

Perustan Suomen selviytymiselle valoi sisällissodan jälkeen sovintopolitiikka, jonka kestävyys koeteltiin sotavuosina ja myöhemmin jälleenrakennuksen vuosina.

Kasvun hedelmiä jaettiin koko kansalle tasa-arvoisen koulutuksen sekä sosiaali- ja eläketurvan avulla.

Kiihkeän poliittisen vastakkainasettelun ja kiistelyn keskellä meiltä itseltämme tuppaavat unohtumaan kiistattomat saavutukset. Onnneksi joku ulkopuolella ne havaitsee.

Pärjätäkseen seuraavat 100 vuotta Suomen on löydettävä yhteisymmärrys siitä, miten kehitys jatkuu. Selvää on, ettei se voi jatkua eheyden ja tasa-arvon kustannuksella.

Ilmastonmuutoksen, globalisaation, digitalisaation ja tekoälytalouden haasteet ovat jättimäisiä, mutta Suomihan on selviytymisen ja menestymisen esimerkkimaa.

On löydettävä

yhteisymmärrys siitä,

miten kehitys voi jatkua.

Se ei voi jatkua

eheyden ja tasa-arvon

kustannuksella.

Jätä kommentti