REFRRER:path /

Fortum tavoittelee unelmasijoitusta

Vesi- ja ydinvoimakapasiteettia tulisi Ruotsista reilusti lisää. Venäjällä kaasuvoimaloiden tuotanto vahvistuisi entisestään.

Fortumin saksalaiselle E.Onille tekemä ostotarjous energiayhtiö Uniperin vajaasta puolikkaasta on monessa mielessä kansainvälistä energiabisnestä – ja -politiikkaa. Yhtiölle itselleen – ja samalla omistajille –  se olisi unelmasijoitus.

Jättikaupassa Suomen valtion yli 50-prosenttisesti omistama Fortum investoi 3,8 miljardia euroa 47 prosentin vähemmistöosuuteen Uniperistä. Jos kauppa toteutuu, Fortumin pitää tehdä tarjous Uniperin koko osakekannasta. Yhtiön koko arvo olisi 8 miljardia euroa.

Myytyään sähköverkkonsa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Fortum on hakenut Euroopasta sopivaa ostettavaa. Uniper olisi sille monessa mielessä erinomainen kaappaus. Kauppahinnan E.Onille Fortum pystyisi maksamaan käteisvaroistaan eikä loppuhinnan rahoittaminenkaan olisi vaikeaa.

Euroopan energiabisnes

on jo sinänsä geopolitiikkaa. Uniper on vahvasti kaasuyhtiö, jolla on Fortumin tavoin merkittävästi kaasulla toimivia sähkö- ja lämpövoimaloita Venäjällä.

Uniper on myös yhtenä yhtiönä neljän muun kanssa rahoittamassa puolella miljardilla eurolla venäläisen kaasujätin Gazpromin Nord Stream 2 -kaasuputkea Itämerelle. Näin Suomen valtion hallitsemasta energiayhtiöstä tulisi välillisesti kiistanalaisen kaasuputken rahoittaja.

Suomen hallituksen linja niin NS1 kuin NS2 -putkihankkeisiin on ollut vetäytyvä: putkia on käsitelty pelkästään ympäristökysymyksinä. Kaupan myötä tämä linjaus horjuisi: valtio olisi välillisesti osapuoli NS2-putkessa.

Geopoliittisista syistä kaasuputkea ovat vastustaneet esimerkiksi Puola ja Baltian maat sekä Ukraina, jonka kautta kulkeva kaasuputkisto menettää Nord Streamin putkien takia merkitystään. Myös Ruotsi on suhtautunut Itämeren kaasuputkiin nihkeästi.

Nord Stream -putket linkittävät EU:n ja Venäjän entistä tiiviimmin. Osa pelkää, että Euroopan energiariippuvuus Venäjästä kasvaa entisestään ja liikaa.

Toinen puoli katsoo, että energiayhteistyö lähentää nykyisessä vastakkainasettelussa intressejä molemmin puolin.

Fortum on jo vahvasti mukana Venäjällä: sen yhteensä 27 gigawatin voimalaitoskapasiteetista yli puolet eli 14,4 gigawattia on Venäjällä. Uniperin Venäjän bisneksestä huolimatta kauppa tekisi Fortumista nykyistä enemmän länsieurooppalaisen energiayhtiön.

Venäjän kaasuenergian ohella Fortum on erityisen kiinnostunut Uniperin omistamasta vesi- ja ydinvoimasta Ruotsissa ja muualla Euroopassa.

Sen sijaan perinteiset kivihiilivoimalat eivät tunnu kovin houkuttelevilta. Moni epäilee, että kivihiilestä Fortum yrittäisikin päästä tavalla tai toisella eroon.

Fortum on tottunut toimimaan Venäjän energiapolitiikan kiemuroissa.

Se tavoitteli pitkään merkittäviä vesivoimalaomistuksia Luoteis-Venäjältä, Karjalasta ja Kuolasta. Tätä Kauppaa Fortum piti lopulta ehtona sille, että se tulisi pelastamaan Fennovoiman ydinvoimahanketta omalla osuudellaan, kun hankkeen kotimaisuusastetta ei olisi saatu muutoin täyttymään.

Fortum taipui 6,6 prosentin osuuteen Fennovoimasta ilman Kuolan ja Karjalan vesivoimaakin, mikä Venäjällä varmaan muistetaan ystävänpalveluksena.

Sijoitus oli tärkeä myös hallitukselle ja silloiselle elinkeinoministeri Olli Rehnille. Venäläiset tahot yrittivät jo järjestellä puuttuvaa rahoitusta Kroatian kautta epämääräistä kanavaa pitkin, minkä Rehn viisaasti tyrmäsi.

Tuolloin koko Fennovoima oli vaarassa. Sen kaatuminen olisi raunioittanut Venäjän taloussuhteita entisestään.

Fortumin palvelukset Venäjälle ja konkreettisesti Rosatomille luultavasti painavat nyt. Venäjän kilpailuviranomaiset nimittäin selvittävät Fortumin Uniper-kaupan seuraamuksia Uralin ja Länsi-Siperian alueilla, joissa molemmat yhtiöt nyt toimivat.

Fortum on tottunut

toimimaan Venäjän

energiapolitiikassa.

Venäjän kilpailuviranomaiset

luultavasti muistavat

Fortumin palvelukset.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

  • Tuoreimmat