REFRRER:path /

Haitallinen himmeli maakunnan rinnalle

Kasvupalveluiden kuntayhtymämalli nakertaa maakuntauudistusta. Taustalla on jälleen vahvimpien kaupunkien valtaan perustuva ajattelu.

Pekka Sipola/Compic
Kokoomus ja keskusta yrittävät tyynnyttää pormestari Jan Vapaavuoren nostattamaa kaupunkien kapinaa kuntayhtymillä, jotka tulisivat maakuntien kylkeen hoitamaan elinkeinoelämän kasvupalveluita.
Keskustan ja kokoomuksen sopimus kasvupalvelulain linjasta olisi askel huonoon suuntaan. Sinisiltä sille ei olekaan saatu siunausta.

Maakuntauudistuksen yhteydessä työllisyys- ja yrityspalvelut ovat olleet siirtymässä valtion aluehallinnolta eli ely-keskuksilta ja te-toimistoilta uusille kansanvaltaisille maakunnille.

Mikä olisikaan linjakkaampaa uuden demokraattisen aluehallinnon rakentamisessa? Tarkoitushan on nimenomaan tiivistää hallintoa moninaisia eri himmeleitä karsimalla.

Maakunnat ottaisivat lopultakin kokonaisvastuun aluekehityksestä ja sen mukana yritysten kasvupalveluista.

Nyt kokoomus tahtoo vaihtoehtoisen mallin, jossa myös perustettava kuntayhtymä voisi järjestää kasvupalvelut maakuntien sijasta. Ehtona olisi, että ainakin suurin osa maakunnan kunnista olisi mukana kuntayhtymässä.

Tällainen kuntayhtymämalli on jo luvattu Uudenmaan sisällä pääkaupunkiseudun kunnille. Vastaavia erillisratkaisuja ovat vaatineet myös muut suuret kaupungit. Protestiliikettä on koonnut Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Hankkeen taustalla on nakertaa hallituksen sopimaa maakuntauudistusta. Taustalla on vahvimpien kaupunkien valtaan perustuva ajattelu, jota aikaisemmin Kataisen hallituksen aikana ajettiin ns. vastuukuntamallilla myös sote-uudistukseen. Siinä soten olisivat hoitaneet keskuskaupungit, joilta muut kunnat olisi alistettu ostamaan palvelunsa.

Rinnakkaisten kuntayhtymien perustaminen kasvupalveluja varten tuo uuteen demokraattiseen maakuntahallintoon pahan ongelman.

Keskuskaupunkien ympärille koottavat kuntayhtymät toimisivat keskuskaupunkiensa ehdoilla ja määräysvallassa –  sitä vartenhan niitä on lähdetty ajamaan.

Kuntayhtymien hallintoelimet täytettäisiin vanhaan tapaan kaupunkien ja kuntien valtuustojen edustajista, jotka saisivat tehtäväkseen ajaa oman kaupunkinsa ja kuntansa etuja.

Maakuntahallinnossa tällaista käskytyssuhdetta ei pääse syntymään ainakaan suoranaisesti, sillä maakuntavaltuutetut valitaan demokraattisesti vaaleilla suoraan edustamaan koko maakuntaa eikä ahtaasti omaa kaupunkiaan tai kuntaansa. Vaalipiireinä ovat kokonaiset maakunnat.

Elinkeinojen kehittämisessä pitäisi päästä irti kaupunkien ja kuntien välisestä etupolitiikasta. Rinnakkaisten kuntayhtymien perustaminen elinkeinopolitiikkaan todennäköisesti vain lisää ristiriitoja, myös kuntayhtymien sisälle mutta myös maakunnissa.

Kuntayhtymillä ei esimerkiksi olisi mitään velvoitetta tukea ja toteuttaa yhteistä maakuntastrategiaa.

Keskuskaupunkien ympärille

koottavat kuntayhtymät

toimisivat niiden ehdoilla

ja määräysvallassa.

Sitä vartenhan niitä

on lähdetty ajamaan.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti