REFRRER:path /

Hidasta kumppanuutta

EU tunnustaa itäisten kumppanien ”eurooppalaiset pyrkimykset”, mutta yhteisestä ulkopolitiikasta ole nyt idän suunnalla tietoakaan.

Brysselissä järjestettiin perjantaina Euroopan unionin ja sen itäisten kumppanimaiden huippukokous. Kokouksen julkilausuma ei anna itäkumppaneille lupauksia EU-jäsenyydestä eikä siinä mainita Venäjää, joka on tuon lähentymisen jarruna.

Vesitetty julkilausuma vain tunnustaa kumppanimaiden ”eurooppalaiset pyrkimykset”. ”EU tukee jatkossakin kaikkien kumppaneidensa alueellista koskemattomuutta, itsenäisyyttä ja suvereniteettia”, Brysselissä luvattiin. Déjà vu!

Alueellisen suvereniteetin horjuttaminen on tapa, jolla Venäjä politiikkaansa noudattaa. Silti Venäjä voi lukea kokouksen poliittiseksi voitokseen. Lopputulos osoittaa, ettei EU:n yhteisestä ulkopolitiikasta nyt ole idän suunnalla tietoakaan. Suomi on etunenässä sulkemassa itäkumppanien EU-näkymää.

Ukrainan ohella

EU:n itäisiä kumppanimaita ovat Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova ja Valko-Venäjä. Noista valtioista Azerbaidzhan, Georgia, Ukraina ja Valko-Venäjä ovat myös Venäjän rajanaapureita. Kaikki itäiset kumppanit ovat entisiä Neuvostoliiton sosialistisia neuvostotasavaltoja, jotka itsenäistyivät sen hajotessa 1990-luvun alkuvuosina.

EU:n itäkumppanuudella on näin vahva geopoliittinen painoarvo. Venäjä onkin tehnyt kaikkensa estääkseen ns. lähiulkomaidensa lähentymisen EU:ta ja viime kädessä Natoa kohtaan.

Tarvittaessa Venäjä on valmis myös koviin otteisiin. Venäjä on samalla pyrkinyt kokoamaan lähimailleen omaa Euraasian unionia, joka on vielä jäänyt tyngäksi. EU:n itäpartnereista mukaan on saatu vain Armenia ja Valko-Venäjä.

Armenia oli Ukrainan tavoin jo vuonna 2013 solmimassa EU:n kanssa assosiaatiosopimusta, mutta teki nöyrästi U-käännöksen, kun presidentti Serž Sargsjan kävi Kremlissä Vladimir Putinin puhuttelussa. Valko-Venäjän Venäjä on pitänyt tiukasti sylissään, vaikka diktaattoripresidentti Aljaksandr Lukašenka on välillä näön vuoksi pyristellyt irtikin.

Georgian ja Ukrainan pyrkimys Natoon oli esillä Bukarestin huippukokouksessa huhtikuussa 2008. Julistuksessa maiden Nato-pyrkimys periaatteessa hyväksyttiin, mutta lähentymisohjelman aloittaminen jätettiin avoimeksi. Samalla Nato ilmaisi tukensa Armenian, Azerbaidzhanin, Georgian, Moldovan alueelliselle koskemattomuudelle…

Kokoukseen tullut Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti jo tuolloin, että jos Ukraina menee Natoon, se menee vain ilman Krimiä ja itäosaansa.

Naton tukilupausta testattiin nopeasti Georgiassa elokuussa 2008, kun venäläiset joukot tulivat maahan ”suojelemaan” eteläossetialaisia Georgian länsimielisen presidentin Mihail Saakašvilin harkitsemattomalta provokaatiolta.

Lyhyen sodan jälkeen Abhasia ja Etelä-Ossetia ”itsenäistyivät” Venäjän suojeluksessa. Ne kuuluvat kansainvälisen oikeuden mukaan Georgiaan, eikä niiden itsenäisyyttä ole tunnustaneet Venäjän ohella kuin Nicaragua, Venezuela, Nauru sekä Vanuatu, joka tosin on tunnustanut vain Abhasian.

Myös Moldovassa on yksipuolisesti itsenäiseksi julistautunut alue Dnestr-joen itäpuolella. Transnistria on myös suuntautunut Venäjään poliittisesti ja taloudellisesti. Silti edes Venäjä ei ole sen itsenäisyyttä tunnustanut.

Koko Moldovassa Venäjän pyrkimykset ovat kuitenkin nyt olleet myötätuulessa. Presidentti Igor Dodon on jopa ajanut eroa EU:n kanssa tehdystä assosiaatiosopimuksesta ja jäsenyyttä Venäjän johtamassa Euraasian talousliitossa.

Ukrainan EU-lähentymissopimuksen torjuminen oli Venäjän päämääränä entisen presidentin Viktor Janukovytšin kanssa tehdyissä taloudellisissa sopimuksissa neljä vuotta sitten, marraskuussa 2013. Janukovytšin suunnanmuutos johti lopulta Maidanin mielenosoituksiin ja vallankumoukseen ja ajoi hänet maanpakoon Venäjälle.

Uuden hallituksen politiikkaan Venäjä vastasi valtaamalla tunnuksettomien sotilaiden avulla Krimin, missä sillä oli vuoteen 2035 ulottuva sopimus Sevastopolin laivastotukikohdasta.

Ukrainan alueellisen yhtenäisyyden horjuttaminen jatkui Itä-Ukrainassa, missä Venäjään suuntautuneet separatistit Venäjän sotilaallisen avun avulla aloittivat kapinan Ukrainan hallitusta vastaan. Donbassin alueelle julistettiin Donetskin ja Luhanskin ”demokraattiset tasavallat”. Tasavallan luonteesta osoituksena on tällä viikolla käyty valtataistelu Luhanskin alueen johdosta.

Venäjä on jo kolme ja puoli vuotta ylläpitänyt Itä-Ukrainassa sotatilaa tavalla, joka edelleen estää Ukrainan EU-lähentymisen, Natosta puhumattakaan. Minkä Brysselin kokous taas todisti.

Venäjä on kolme ja puoli

vuotta ylläpitänyt

Itä-Ukrainassa sotatilaa.

Sota estää Ukrainan

EU-lähentymisen.

Jätä kommentti