REFRRER:path /

Isänmaallinen Supercell

Peliyhtiön ansiosta Suomeen tuli viime vuonna miljardin euron verotulot. Yhtiön pelintekijät miehittävät ansiotulolistan seitsemän kärkisijaa.

Supercell-peliyhtiön perustajiin lukeutunut Ilkka Paananen kertoi jo vuonna 2013, että yhtiö maksaa kaikki veronsa Suomeen eikä rupea optimoimaan verojaan millään tavoin.

– Me ollaan saatu paljon apua yhteiskunnalta, ja nyt on meidän vuoro maksaa takaisin, Paananen perusteli.

Kun puolet Supercellistä eli 51 prosenttia myytiin samana vuonna japanilaisille Softbank- ja GunHo-yhtiöille 1,1 miljardilla eurolla, Supercellin perustajat edellyttivät, että yhtiö säilyy edelleen suomalaisena. Niinpä japanilaisten omistus ankkuroitiin Helsingin Kalasatamassa toimistoaan pitävään Kahon 3 -nimiseen holdingyhtiöön.

Myöhemmin Softbank kasvatti omistuksensa Supercellistä yli 73 prosenttiin ja osti GungHon ulos.


Kun kiinalainen peliyhtiö Tencent lopulta osti Supercellin enemmistön viime vuonna, Kahon 3 kuittasi kaupasta yli 4,5 miljardia euroa ja maksoi myyntivoitoistaan yhteisöveroa 675 miljoonaa Suomeen.

Jättimäinen yhteisöveropotti tuli valtiolle yllätyksenä. Helsingin Sanomat kertoi sen taustat maanantaina. (HS 30.11.)

Ei ole ihme, että valtio ja kunnat rakastavat Supercelliä ja sen superrikasta väkeä.

Viime vuonna tuon ylimääräisen yhteisöveropotin lisäksi Supercell itse maksoi yhteisöveroa 182 miljoonaa euroa.

Supercellin perustajat ja johtajat miehittävät seitsemän kärkisijaa viime vuonna eniten ansiotuloja saaneiden listalla: 20:n kärjessä supercelliläisiä on yli puolet eli 11. Myös pääomatuloa eniten keränneiden listalla peliyhtiön ihmisiä on monta.

Nämä Supercellin superveronmaksajat ovat maksaneet yhteensä 137 miljoonaa euroa veroa ansiotuloistaan ja pääomatuloistaan.

Yhteensä valtio keräsi Supercellin periaatteiden takia noin miljardi euroa. Jättimäinen summa ihan millä mittarilla tahansa.

Tavallisinakin vuosina yhtiö ja sen henkilöstö maksavat veroja reippaasti yli 200 miljoonaa euroa.

Tällainen isänmaallisuus ei ole ollut viime vuosikymmeninä tavanomaista yritysmaailmassa.

Firmoilla on houkutus pyrkiä optimoimaan veronsa ja maksunsa ja järjestelyissä on käytetty laillisia ja joskus lain rajamaillakin olevia keinoja.

Nordean muutto Ruotsista Suomeen on laillinen valinta ja perustuu siihen, että valuuttaunionissa yhtiön kustannukset ovat alhaisemmat kuin euron ulkopuolella Ruotsissa.

Toisenlaisestakin verosuunnittelusta on saatu esimerkkejä joidenkin tietovuotojen ansiosta. Suomalaisillakin yhtiöillä on usein holdingyhtiöitä maissa, joissa verotus on keveää ja joskus aivan olematontakin.

Supercellin esimerkin toivoisi johtavan siihen, että tällaisista järjestelyistä luovutaan ja verottajalle maksetaan aina reilusti se, mikä yhteiskunnalle kuuluu.

Supercellin kärkijoukko on myös siinä mielessä esimerkillistä, että kaikilla on miljoonia ansiotuloja, joista veroa maksetaan suhteellisesti enemmän kuin pääomatuloista.

Erityisen kiitettävää Supercellin periaatteellisuus on kun rinnalle asetetaan Portugaliin muuttaneet entiset bisnespomot, jotka eivät maksa satojentuhansien eurojen eläkkeistään veroja Suomeen.

Suomi on kuitenkin allekirjoittanut Portugalin kanssa verosopimuksen, joka jatkossa mahdollistaa maahan maksettavien yksityisen alan eläkkeiden verottamisen Suomeen. Sopimus on kuitenkin hyväksyttävä molempien maiden parlamenteissa.

Toivottavasti sopimus astuu voimaan ensi vuonna, kuten on ennakoitu.

Supercellin esimerkin

toivoisi johtavan siihen,

muutkin yhtiöt maksavat

aina verottajalle sen, mitä

yhteiskunnalle kuuluu.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti