REFRRER:path /

Jatkuvaa tasapainoilua suurpetojen kanssa

Suomen susikanta on pienentynyt vuodessa neljänneksen, karhukanta on puolestaan runsastunut. Kaatoluvista odotettavissa jälleen vääntöä syksyn tullen.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman susikanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuun alussa 150–180 sutta. Susikanta oli peräti neljänneksen pienempi kuin vuotta aiemmin, jolloin susia arvioitiin olevan 200–235 yksilöä.

Karhukanta on puolestaan Luken uusimman arvion mukaan kasvanut. Se on nyt 1980–2000 yksilöä, kun se viime vuonna oli 1720–1840.

Suomen suurpedoista etenkin susi ja karhu puhuttavat – ja pelottavatkin, kun luonnossaliikkumisen sesonkikin on alkamassa.


Karhun kohtaaminen metsässä ei ole enää mikään harvinaisuus ja karhuhavaintoja lähellä asutustakin on tänä keväänä raportoitu eri puolilla Suomea, esimerkiksi Kuopion keskustaa liki olevalla Puijon alueella. Susi taas on ollut viime vuosina liiankin tuttu vieras esimerkiksi kainuulaisilla pihoilla, koiratarhoissa ja kouluteillä.

Karhukannan selvä kasvu lisää metsästyspaineita. Poromiehet ovat jo väläytelleet, että vuonna 1993 kielletty karhun kevätmetsästys pitäisi sallia uudelleen.

Porotaloudelle pedot aiheuttavat merkittävää vahinkoa: Luken arvion mukaan pedot tappavat Suomessa 30 000 poroa vuodessa.

Susikannan rajua muutosta selitetään useilla syillä. Luonto itse säätelee kantaa, mutta myös tutkimusmenetelmät kehittyvät koko ajan. Nyt annettu arvio on tutkijoiden mukaan tarkempi kuin koskaan.

Susien määrää laski talven 2015–2016 korkea aikuiskuolleisuus, mikä vähensi pentutuottoa. Lisäksi tämän vuoden kanta-arviossa on lisäksi käytetty aiempaa laajemmin dna-pohjaisia yksilömäärityksiä. Lisäksi tietoja on kerätty Tassu-tietojärjestelmään kirjattujen susihavaintojen ja gps-pannoilla varustettujen susien liikkeitä koskevaa paikkatietoa hyödyntämällä.

Susien kanta-arvion jatkuva menetelmäkehitys on tärkeää. Se on keino vähentää toistuvaa juupas, eipäs -keskustelua petojen metsästyksestä. Keskustelu roihahti nytkin heti, kun tuore susien kanta-arvio julkistettiin.

Metsästäjäliitto kommentoi Luken uutta laskelmaa uskomattomaksi. Liitto esittää muun muassa susien erillislaskentaa loppusyksyksi, koska metsästäjien näkemykset eivät tue kokonaismäärän muuttumista Luken esittämässä muodossa.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan kannan romahdus oli odotettu; sen saattoi liiton mukaan ennustaa jo kaksi vuotta sitten, kun kaatolupia ja poikkeuslupia myönnettiin.

Vuoden 2014 susikannan hoitosuunnitelmassa Suomeen asetettiin 25 susilauman tavoite. Tuosta luvuista ollaan nyt tuoreimman kanta-arvion valossa kaukana.

Kokonaan tai pääasiallisesti Suomen puolella liikkuvia susilaumoja oli Luken tuoreimman arvion mukaan yhteensä 14. Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkuvia laumoja oli puolestaan seitsemän. Lisäksi susiparien asuttamia reviirejä arvioitiin olevan yhteensä 18, joista kolme sijoittuu itärajan molemmille puolille.

Suurpetojen kannanhoito on tasapainoilua. Toisessa vaakakupissa painaa petojen säilyminen luonnossa, toisessa taas ihmisten oikeus normaaliin elämään ja turvallisuuteen.

Olipa kaatolupien määrä mikä tahansa, aina niitä myönnetään jonkun mielestä liian vähän ja jonkun mielestä liikaa. Kultaisen keskitien löytäminen on vaikeaa, mutta konsensukseen on pyrittävä.

Maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut, että mahdollisia muutoksia metsästysasetukseen mietitään syksyllä.

Sitä edeltävä keskustelu on käytävä maltilla ja siinä on otettava huomioon kaikkien osapuolten näkemykset.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti