REFRRER:path /

Kaikilla on saumansa maakuntavaaleissa

Kainuun maakuntavaalitulos 2008 oli keskustalle kuntavaaleja kehnompi. Pienempien puolueiden kärkiehdokkaita äänestetään yli kuntarajojen.

Kuntaliitto on laskenut, millainen maakuntavaalitulos olisi ollut kuntavaalituloksen perusteella. (Yle Uutiset 20.4.).

Johtopäätelmä oli jokaiselle vaalituloksia seuranneelle selvä. Keskusta saisi eniten maakuntavaltuustojen paikkoja koko maassa ja olisi suurin puolue puolessa maakunnista.

Tässä ei ole mitään uutista. Suomen kartta nyt vain on laajalti keskustan vihreä. Suurimmassa osassa maata keskusta on yleensä suurin puolue, joissakin kunnissa jopa yksinään enemmistössä.

Kertomatta Yleltä jäi, ettei keskusta ei silti missään maakunnassa ottaisi yli puolta maakuntavaltuutettujen paikoista.

Suomessa on kokemusta maakuntavaaleista maakunnassa, jossa keskusta on selvästi vahvin puolue.

Kainuun maakuntavaalit vuosilta 2004 ja 2008 kertovat, että maakuntavaali itse asiassa keventää mahtipuolueen valtaa suhteessa kilpailijoihin kuntavaaleihin verrattuna.

Tämä tukee Kuntaliiton tutkimuspäällikköä Marianne Pekola-Sjöblomia, joka ei usko, että pienempien puolueiden aseman heikkeneminen olisi itsestään selvää maakuntavaaleissa.

Lokakuussa 2004 Kainuussa oli käytössä maakuntavaalimalli, jossa kunnilla oli kiintiöt –   ja samalla omat ehdokkaansa –  maakuntavaltuustoon. Kaikki kunnat saivat näin kokonsa mukaisen edustuksen maakuntavaltuustoon.

Samaan aikaan pidettiin myös tavanomaiset kunnallisvaalit. Keskusta sai maakuntavaalissa toista prosenttiyksikköä pienemmän tuloksen kuin kuntavaalissa, eikä yltänyt enemmistöasemaan. Vastaavasti useimpien muiden puolueiden ääniosuudet olivat maakuntavaaleissa kuntavaalien Kainuun yhteistulosta parempia.

Seuraavalla kerralla lokakuussa 2008 koko Kainuu oli yksi vaalipiiri.

Kaikki ehdokkaat olivat samoja kaikille kainuulaisille äänioikeutetuille. Tämä malli on käytössä myös ensi tammikuussa, joten Kainuun tulosta kannattaa pohtia.

Keskusta sai 39 prosenttia äänistä ja kadotti 7,7 prosenttiyksikköä edellisen kuntakiintiöidyn maakuntavaalin tuloksestaan. Samaan aikaan kuntavaalissa keskusta sai samoissa kunnissa 41,6 prosentin ääniosuuden. Maakuntavaalissa keskustan tulos oli 2,6 prosenttiyksikköä kuntavaaleja kehnompi.

Kokoomus pärjäsi maakuntavaalissa lähes 2 prosenttiyksikköä paremmin kuin kuntavaalissa. Myös demareille ja perussuomalaisille maakuntavaali oli parempi.

Kainuun toinen perinteisesti vahva puolue eli vasemmistoliitto menestyi kuntavaaleissa vain hieman maakuntavaaleja paremmin.

Vihreät saivat jokseenkin saman ääniosuuden kuin kuntavaaleissakin.

Miksi näin kävi? Selitys on luonteva.

Muiden kuin keskustan maakunnalliset kärkiehdokkaat keräsivät ääniä koko maakunnasta eli niistäkin kunnista, joissa näillä puolueilla ei ole omia vetäviä ehdokkaita tarjolla kuntavaaleihin.

Kainuussa keskustalaiset näyttivät äänestäneen enimmäkseen oman paikkakunnan ehdokkaita. Pienemmissä puolueissa ääniä annettiin maakunnan kärkinimille.

Maakuntavaaleissakin kaikki riippuu ehdokasasettelusta. Syksyllä 2008 keskustan paras ääntenkerääjä oli vasta viidennellä sijalla maakunnan ääniharavien listalla edellään vasemmistoliiton, kokoomuksen, perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien kärkiehdokkaat. Äänikuningatar oli kansanedustaja Merja Kyllönen (vas.).

Toisin kuin Ylen selvityksessä ennustetaan, maakuntavaali voi mainiosti toimia pienempienkin puolueiden vetovoimaisten ehdokkaiden väylänä politiikkaan.

Kainuun kokemusten mukaan menestys maakuntavaaleissa ennustaa ehdokkaalle hyvää tulosta myös seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Tammikuun maakuntavaalit ovatkin hyvin tärkeä mittaus kevään 2019 ehdokasasetteluun, ylivoimaisesti puolueiden jäsenäänestyksiä merkittävämpi koitos.

Kokoomus pärjäsi Kainuun

maakuntavaalissa selvästi

kuntavaaleja paremmin.

Myös demareille ja

perussuomalaisille

maakuntavaali oli parempi.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti