REFRRER:path /

Kansa jakautuu kahtia

Puolet luottaa ja puolet ei luota verotuksen tasapuolisuuteen. Yli puolet uskoo liian monien pimittävän tulojaan verottajalta.

Viime verovuodelta julkaistaan tietoja huomenna keskiviikkona. Sopivasti päivän lähestyessä verohallinto julkaisi myös tuoreen asiakastutkimuksensa tuloksia.

Otsikoihin ei yleisesti nostettu tutkimuksen kriittisimpiä tuloksia. Miten vastaisit itse väittämään: ”Verottaja kohtelee kaikkia kansalaisia tasapuolisesti”?

Vastaajista puolet (49 %) oli samaa mieltä ja toinen puoli (48 %) eri mieltä. Luottamus verotuksen tasapuolisuuteen on viime vuosina vähän noussut, mutta kansan kahtiajako verotuksen kriittisimmässä kysymyksessä selviö.

Miksi toinen puoli suomalaisista ei luota verotuksen oikeudenmukaisuuteen, vaikka valtaosa eli neljä viidesosaa pitää omaa veropäätöstään oikeana? Vastaus löytynee väittämistä: ”Mielestäni liian monet pimittävät osan tuloistaan” ja ”Terve kilpailu yritysten välillä on vääristynyt harmaan talouden vuoksi”.


Yli puolet uskoo liian monien kiertävän verotusta (52 %) ja harmaan talouden kielteiseen vaikutukseen (60 %). Molemmissa asenteissa on havaittavissa myönteistä kehitystä.

Otsikoihin nousivat kyllä verohallinnon itsensä tarjoamat, sinänsä kiistattomat tulokset. Noin neljä viidesosaa (79 %) suomalaisista maksaa veronsa mielellään ja yli yhdeksän kymmenestä mätkytkin ajallaan.

Mieluusti veroja maksavien osuus on parantunut neljässä vuodessa 10 prosenttiyksikköä.

Liki kaikki (96 %) pitävät verojen keräämistä tärkeänä hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Myös asenteet veronkiertoa vastaan ovat kiristyneet. Esimerkiksi käsitys, että verovaroja käytetään vääriin kohteisiin, on selvästi menettänyt merkitystään syynä kiertää veroja.

Suomalaiset myös arvostavat julkista sektoria jopa enemmän kuin aikaisemmissa tutkimuksissa 2013 ja 2015. Yli puolella (57 %) on myönteinen kuva julkisesta sektorista. Myönteisyys on merkitsevästi noussut viime vuosina.

Nuorimmilla eli 15–24-vuotiailla vastaajilla on selvästi myönteisin kuva julkisesta lohkosta.

Verottajaan itseensä liittyvät asenteet ovat osin ristiriitaisia. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että verojärjestelmä on vaikeaselkoinen, mutta yhtä suuri osa katsoo, että siitä saa kyllä riittävän helposti tietoa.

Luottamus verohallinnon kykyyn seurata aikaansa on heikentynyt, vaikka vero.fi-palvelujen voisi olettaa vaikuttaneen toiseen suuntaan. Neljä viidestä on nimittäin ollut tyytyväinen käyttämiinsä veropalveluihin.

Edelleen 70 prosenttia vastaajista pitää verohallintoa byrokraattisena, vaikka osuus on vähentynyt.

Veroasenteiden tutkimuksessa on jatkossa mentävä pintaa syvemmälle.

Mihin epäluottamus verotuksen tasapuolisuuteen perustuu? Nyt liikutaan liian yleisellä tasolla, jolta ei voi tehdä johtopäätöksiä poliittiselle asialistalle.

Paraikaa keskustelua on käyty esimerkiksi kiinteistöveron alueellisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Miten arvotetaan haja-alueiden tyhjiä taloja ja Eiran luksushuoneistoja?

Mitä veromuotoja veronmaksajat pitävät parhaina? Miten verotusta pitäisi painottaa välillisen verotuksen ja tuloverotuksen kesken?

Pitäisikö tuloverotuksen progressiota jyrkentää vai madaltaa? Eli rangaistaanko ylitöistä ja lisäansioista liian vähän vai liian paljon? Pitäisikö varallisuusvero palauttaa vai pitäisikö perintö- ja lahjavero poistaa?

Tulevan veropäivän kunniaksi lopuksi pieni tietoisku siitä, miten verokakku leivotaan.

Valtion ansio- ja pääomatuloverot (9,5 mrd €) ovat vain puolet kunnallisveron tuotosta (n. 19 mrd €). Tuo valtion henkilötuloverotus muodostaa valtion kaikista verotuloista vain reilun viidenneksen, kun arvonlisäveron osuus on kaksinkertainen. Yhteensä kuluttajien kannettavaksi päätyvien kaikkien välillisten verojen osuus lähentelee ensi vuonna kahta kolmasosaa valtion noin 44 miljardin euron veropotista.

Jos valtion eri veroihin lisätään yritysten maksamat verot, kuntien verotulot ja maksut sekä sosiaaliturva- ja eläkemaksut, verojen vuotuinen määrä lähentelee ensi vuonna jo 100 miljoonaa euroa.

Verotutkimuksessa on

jatkossa mentävä

pintaa syvemmälle.

Näin yleiseltä tasolta ei voi

tehdä johtopäätöksiä

poliittiselle asialistalle.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti