REFRRER:path /

Kiinalaisalusten tuloa ei kannata paisutella

Putin ja Xi ovat lämmitelleet maiden suhteita viime aikoina.Kiina ja Venäjä haastavat Yhdysvaltain aseman maailmanpoliisina.

Kiina tuo laivastostaan kolme alusta Itämerelle Venäjän kanssa käytävään sotaharjoitukseen. Mukana ovat hävittäjä, ohjusfregatti ja huoltoalus sekä helikoptereita.

Kiinan mukaantulo harjoitukseen on herättänyt laajalti huomiota Itämeren maissa, ei vähiten Baltiassa. Se on ensimmäinen Venäjän ja Kiinan yhteisharjoitus, joka järjestetään näin etäällä Kiinan lähimmästä vaikutuspiiristä.

Venäjä ja Kiina ovat kuitenkin jo vuosikausia pitäneet yhteisiä merisotaharjoituksia. Edellinen tämänvuotisten harjoitusten ykkösvaihe oli tänä vuonna Japaninmerellä ja Ohotanmerellä.

Viime vuonna yhteisharjoitus pidettiin Etelä-Kiinan merellä, missä Kiina puolustaa omia etupiirejään ja kiistelee eräiden saarten omistuksesta useiden alueen valtioiden kanssa.

Moskovan ja Pekingin suhteissa oli Neuvostoliiton aikana välillä paljonkin kitkaa ja valtiot kävivät aseellisen kahakan Ussuri-joella maaliskuussa 1969. Rajakiistat Ussuri-joen eräistä saarista ratkesivat lopullisesti vasta keväällä 2005 ratifioidulla sopimuksella. Jo heinäkuussa 2001 maat olivat solmineet ystävyyssopimuksen, joka oli presidentti Vladimir Putinin ulkopolitiikan isoja päänavauksia.

Myös Shanghain yhteistyöjärjestö, johon kuuluvat Kiinan ja Venäjän lisäksi Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan ja Uzbekistan, on yhtä vanha kuin tuo ystävyyssopimus, johon sisältyy myös sotilaallinen osansa.

Vuosi sitten tuota ystävyyssopimusta juhlistettiin näyttävästi Putinin vieraillessa Kiinassa. Silloin Putin ja presidentti Xi Jinping allekirjoittivat yli 30 talousyhteistyötä koskevaa sopimusta.

Venäjän ja Kiinan suhteiden tiivistyminen on jatkunut. Putin vieraili toukokuussa Pekingissä ja Kiinan presidentti Xi Jinping heinäkuun alussa Moskovassa. Tapaaminen oli jo kolmas tänä vuonna.

Xi arvioi ennen matkaansa, että maiden suhteet ovat ”parhaat historiassa” ja että maat ovat toistensa luotettavimmat strategiset kumppanit.

Kiina odottaa Venäjältä tukea ja ymmärrystä pyrkimyksilleen Etelä-Kiinan merellä ja osoittaa nyt tavallaan tukea Venäjän intresseille Itämerellä.

Molemmat maat puolustavat monenkeskistä maailmanjärjestystä ja haastavat Yhdysvaltain aseman maailmanpoliisina ja turvallisuusjärjestelmän napana.

Donald Trumpin haparoiva aloitus Yhdysvaltain presidenttinä tarjoaa Moskovan ja Pekingin akselin vahvistamiselle entistäkin otollisemman tilaisuuden.

Kiinan merivoimien tulo Itämerelle on tietysti huolestuttava ilmiö sinänsä. Sopii silti huomata, että se tapahtuu pienimuotoisesti, likimain vähimmällä mahdollisella kalustolla.

Ylimääräisen jännityksen välttämiseksi maat korostavat, ettei harjoitus ole suunnattu mitään maata tai maaryhmää vastaan vaan siinä harjoitellaan vain kauppamerenkulun turvaamista.

Kiina tuskin haluaa sotilaallisilla näyttäytymisillään vaarantaa taloudellisia etujaan Euroopassa.

Kiinalaisomistus on levittäytynyt laajalti Eurooppaan ja Pohjoismaihinkin. Myös Suomeen havitellaan paraikaa isoja teollisia investointeja kiinalaisyhtiöiltä. Kauppamerenkulun turvaaminen myös Itämerellä on näin Kiinallekin tärkeä tavoite.

Jos Kiina osallistuisi syyskuussa Venäjän ja Valko-Venäjän yhteiseen Zapad-harjoitukseen huoli olisi suurempi. Määräajoin järjestettynä se on jo nimeltään suunnattu lännen (= zapad) kuviteltua uhkaa vastaan.

Tämän vuoden laajaan Zapad-harjoitukseen valmisteluun on liitetty myös huolia Valko-Venäjän suvereniteetista. Jotkut nykypäivän kremlologit epäilevät, palaavatko tuhannet venäläistankit enää Valko-Venäjältä takaisin…

Kiinalaisomistus on

levittäytynyt laajalti

Eurooppaan.

Kauppamerenkulun

turvaaminen Itämerelläkin

on Kiinallekin tärkeää.

Jätä kommentti